Nuhaloma.

Laura Närhi feat. Erin - Siskoni

Mulla ei oikeestaan edes ole asiaa. Halusin vain jakaa ton Telpsanderin mustikkavideon ja tuon biisin mokoman. Ihme tunteilua ollu eilisilta ja tää aamu. Voihan Junior Handler-hässäkkä miksi tulit mieleen. On muutenkin jo nuha, ettäs tiiät.

Treeneissä Telma oli eilen tössöttämässä ja nauttimassa huomiosta. Siinä sivussa tehtiin parit takaakierrot ja juostiin onnellisesti putkissa. Tulppa on aika hauska menijä ♥ Wilman treeneissä rataa ilman rimoja ja kyllä löyty neidistä vauhtia! Hienoja (hidastettuja) keinutoistoja, vinokepeille hyviä irtoomisia + takaaleikkauksia ja persjättöjä. Todella tykkäsin!

Mutta lähden tästä tunteilemaan tonne pihalle, hemmetin huono sää. Onneks vauvat piristää, niille ei ihan aina meinaa uppoo toi kiinteä ruoka niin se on pienoinen show.

Edit// Ja kyllähän tuonne sivupalkkiin illan iloksi ilmaantui uusi Englantilaskurikin, pelkän viiden päivän takia. Mutta oon vaan niin innoissani ♥

Melkein kuin Spice Girls.

Owl City - Shooting Star

Näin meillä on jo kasvettu maailmaa pällisteleviksi folkkineideiksi! Hirmuisen sukkelaan huristaa aika, ihan jo hirvittää ajatus kuinka pian nää taatiaiset viilettää varpaissa ja pitää alkaa kävelemään "hiihtämällä", ettei satu mitään. Mutta on nää sellasia aamun piristäjiä ♥ Kun bläkkärineiti köllöttää pinkki maha kohti taivasta kun maanantaina mönkii silmät ristissa alakertaan, niin eihän sitä voi kun piristyä. Kuvissa pirpanat ovat 16 päivää vanhoja. Nyt kuitenkin on isoin neiti painoltaan jo yli kilon ja pienempi bläkkäreistä painaa neljällä jalalla pitkin pentulaatikkoa. Hyi kuin ne kasvaa ♥

Postaus venyi ja täten otsikkoideakin on jo aavistuksen vanhempi. Kun näpsimme kuvat, jaoin niistä yhden vielä samana iltana Facebookissa norfolkkien kansainvälisessä ryhmässä. Siellä rodulle hyvin merkittävä nainen Elisabeth Matell kysyi: Is it the Spice Girls? Tänä iltana on kuitenkin saanut lukea samaisesta ryhmästä suru-uutisen. Matell on kuollut. Vaikken ikinä häntä ole henkilökohtaisesti tavannut, tuntuu niin oudolta ajatella ettei häntä enää ole ja myös harmittaa, ennen koskaan tätä persoonaa ennättänyt tavata. En ole hetkeen ollut näin sanaton.

Jokaisen syksyn löytö.

Nina Nesbitt - Boy

Mä en tosiaan ymmärrä kuin voin "unohtaa" noi lenkkimaastot. Kyseessä on läheisen pururadan perällä oleva metsä, ei mikään hirmuisen suuri, mutta monella tapaa vietävän ihana. Korkeuseroja, kalloita, valoa, pehmeetä sammalta ♥ Niin mahtava paikka! Jotenkin ajaudun sinne syksyllä ja sitten taas jätän menemättä ennen seuraavaa syksyä. Kamera matkasi viime postauksessa mainitulla kerralla mukaan, silloin mestoilla oli vain Roosa Telpanderin mökkeillessä isäpuolen kanssa. Toisella kerralla mukana oli koulusta lainattu 1100D, jolla lähinnä leikin videon kanssa. Mutta tässä saatuja räpsyjä!

♥

Mainitaan vielä täälläkin, että vaikka mun muut blogit on melkosen lyhyeen tyssänny, niit toissapäivänä pystyyn iskettiin mun lukiodiplomin valmistumista seuraava kyhäelmä. Saa jää seuraamaan jos kiinnostaa! Kyseessä on siis jakson mittainen kuviksen laaja työ, jota halutessaan voisi verrata yo-kokeisiin. Jänskättää pirusti kuin toi tosta lähtee.