Torstaina käytiin vetämässä jäljet kurssiporukan kanssa, ja tänään vihdoista viimein kokeilemaan mitä Roosa touhusta tykkää. Katsottiin siinä ensin toisen koiran, lapukka uroksen, joka oli kisamalliin tehty, kaksi makausta ja siis semmoinen U-mallinen. Sillä treenailtiin silloin laskemistakin ja suunnan ottoa tarkemmin. Roosalla jälki oli n. 200m. 100m., makuu ja kulma + 100m. ja kaato. Äiti oli liinan päässä ja Sanna, kuka meidän pikkuporukan ohjaaja oli käveli toisena ja neuvoi. Itse olin seurailin sitten kauempana, ja muut vielä munkin jälkeen keräämässä kreppejä.
Alkuunhan Roosa pelkäsi hirmuisesti verenhajua. Laittoi maahan lähdössä, mutta jo ennen makuuta häntä nousi ylös ja pelko alkoi pikkuhiljaa mennä menojaan. Vaikka jäljen loppuun asti oli vähän varuillaan, sorkka tosin auttoi tilannetta, mitä mahtavin palkka oli siinä neidille (:
Muuten työskenteli jäljellä todella tarkasti, ja meni sitä kuin juna raidetta. Takaapäin kuuluvasta keskustelusta otti häiriötä, kun jäi kuuntelemaan. Tukeahan sieltä haettiin. Yksi leveähkö oja oli kanssa vähän kinkkinen, kun ei siitä nyt heti ensimmäisenä tahdottu mennä. Kerran myös oltiin kiertämässä kaatuneen puun toiselta puolelta, mutta Roosa korjasi itse, kun ei lähdetty seuraamaan.
Nyt itsellä nousi kyllä innostus tätä lajia kohtaan, nyt jostain jotain riistajuttua jäljen loppuun ja verta, ja vielä maat pitäisi jostain saada. Sannakin meille sanoi ihan tuomarina, että muutamat treenit ja kokeeseen. Saas nähdä jos sitä tällä kaudella vielä saisi aikaiseksi (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti