Terri-Eri - Tehtiinkö me se todella?

Eddien (Karloon Couldn't Be Faster) rentoutumishetki näyttelypäivän lomassa
© Nea F

Viidakkoveitsien suhina vaan puuttui, kun äiti parkkeerasi työpaikaltaan lainatun pakettiauton Showlinkin hallin parkkisten perimmäisen koivikkoon, jota nyt ei oikeastaan tohdi edes parkkipaikaksi kutsua. Kuitenkin saatiin kamat ja koirat autosta. Nelijalkaväkeä oli mukana kaksinkappalein: Telma ja Roosa. Roosa oli mukana hätävara JH-koiraksi, ja Tepanderilla oli ihan ensimmäinen kehä ikinä, jäiks!

Telma ja rekkakuski, joka perustelee
asentoaan sillä ainaisella liikkumisella

Eddietä vähän jänskätti täyteen ahdettu ja mölyisä halli, jollaisessa ei ukkeli ollut koskaan piipahtanut. Telma töselsi tapansa mukaan varsin onnellisena joka suuntaan, mutta tytölle laskeutuminen sisänäyttelymaailmaan olikin vähän pehmeämpi, sillä näyttelyturistelointeja oli kertynyt jo ulkonäyttelyistä, sillä olihan siellä Kuopiossakin väkeä ja kuulutusmölyä. Edilläkin meno helpottui kun käytiin vähän mussuttamassa nakkia pitkin näyttelyaluetta ja vähän tutustumassa tunnelmaan.

Kun Tapio Rannan arvostelema 8-kehä sitten siinä pyöri, toimin auttavana kätenä norwichien aikaan Nanin pöydän ympärillä. Piipahdinkin kasvattajaluokassa kehässä Nanin omalla, hellyttävällä, Inni-neidillä, tuloksena KP ja sij. 2 kennel Nanstopille. :)

Sitten norfolkkeilemaan. Kehässä Eddietä alkoi taas vähän jännittää, koska aikalailla vaan sinkaistiin kehään heti wichi kasvisten jälkeen. Välillä äijällä kuitenkin häntä heilahti, ja toisinaan sitä liikkeissäkin oli mahtavia sekunteja, mistä pitää olla ylpeä ♥
Eddien arvostelu:
"Ikäisekseen (6kk) hyvin kehittynyt pentu, jolla on hieman pitkä kuono-osa ja kookkaat korvat. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä karvanlaatu. Tarvitsee lisää kehätottumista."
PEN 5-7kk sij. 2 ei KP:ta

Sijoittaessa Tapsa tuli vielä sanomaan, että Een kohdalla KP:n puuttuminen johtui vain sen esiintymisestä. Ja ymmärrän sen, sillä eihän liikkeitäkään ole helppo katsoa hetkittäin lattiamatoksi muuntautuvasta pikkuherrasta :) Mutta treeniä treeniä ja vähemmän häkellyttäviä näyttelypaikkoja, niin eiköhän se siitä (;

Pinja ja Roosa JH-kehässä.

Pentukehien aikaa tapahtui myös pientä häslinkiä, kun yllättäen Roosaa tultiin kysymään JH-koiraksi nuorempiin, joiden alkuun oli hyyvin vähän aikaa. Niinpä Nea ja itse kisaaja Pinja joutuivat kestämään todella nopeaa ja sekavaa selitystäni siitä, kuinka Roo esitetään. Koko opetus taisi kestää kutakuinkin sen pari minuuttia, selvää asiaa siitä oli puoli minuuttia? Niinpä puolen minuutin norfolkkoulun jälkeen Pinja suuntasi kehään, kuten minäkin, mutta Telman kanssa. Temppa oli oma pirteä, hösläävä itsensä halliolosuhteista huolimatta, eikä neidin esittämisessä ilmennyt ongelmia. Se siinä vaan on, että kun neidillä kiristää hihnaa turhan tiukaksi, menee etuliikkeet kunnon kauhomiseksi. Tosin rumpalilapsihan on vielä nuori, ja normaalisti liikkuessa ei moista rummuttelua näy, eli odotellaan vaan neidin "valmistumista".
Telman arvostelu:
"Tässä kehitysvaiheessa hyvin sopusuhtainen kokonaisuus. Hyvä nartun pää ja ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Hieman etuasentoiset lavat. Riittävä raajaluusto. Miellyttävä tempperamentti. Liikkuu löysästi edestä, takaa ok."
PEN 5-7kk sij. 2 KP PNP2

Neiti näyttäytyi siis oikein hienosti tässä pohjoismaiden mittelössä. Kehässä voiton vei Norjan tuonti ja kolmanneksi hiipparoi nuori neiti Ruotsista. Kansainvälistä meininkiä siis ja Suomi hienosti kunniapalkintoineen hopealla! :) Kehässä ollessani mulle tultiin jo ilmoittelemaan nuorempien junior handlereiden tuloksia, sillä  Pinja oli voittanut! Kehässä uutinen meni vähän ohi, mutta kun se tultiin uudestaan selventämään niin Iran onnitteluhepuli oli valmis alkamaan!

Otoksia JH-kehästä
© Nea F

Kun vaan Telman kehästä selviydyin, tuli kiirus lähteä JH-kehälle Nanin norwichinterrierin Jaeva Catch Phrase, eli Spudin kanssa. Pölähdettiin paikalle kun kaksi yksilöarvostelua oli jäljellä. Niinpä rauhoittumiseen ei juuri jäänyt aikaa, ja siinä tuli muutenkin aikasmoisia mielenkiintosia tapahtumia koettua kehän laidassa. Spud ei juurikaan ottanut kontaktia seistä tönöttäessään, joten päädyin esittämään sen maasta. Silti yksilöliikkeenä teetetyn kolmion jälkeen, myös vapaana seisominen sujui. Ja ne liikkeet ♥ Spud oli unelma liikuttaa, aina kun herra totesi suoran jatkuvat tarpeeksi pitkälle eteenpäin, otti se kunnon vauhdit edelle ja itse sain vain tulla kiltisti perässä.
Kun yksilöarvostelut loppuivat meidän suorituksen jälkeen, alkoi tuomari (Kimmo Mustonen) tiputtamaan ja sijoittamaan. Itse ajattelin sählänneeni huimasti koko kehän, eli ajattelin katsovani sijoitettavat kehän ulkopuolelta. Silti oltiin viiden parhaan joukossa, mikä riitti jo yllättymään positiivisesti. Kun blogissa ennenkin mainittu Sanni nappasi sijoituksen viisi borderterrierillä alkoi mulla päässä hyristä aika kummia ajatuksia. Pystystyisinkö mä muka todella uusimaan viime vuotisen? Loppujenlopuksi meitä oli jäljellä kaksi. Lotta villakoiralla ja minä. Mustonen teetti vielä yhdessä edestakaisin, kunnes sijoitusruusukkeet lyötiin käteen. Ja meille napsahti voitto! Vaikka kisaajia oli vähän, tästä tuli niin hieno fiilis ♥ Spudkin osoitti ex. kennelkoira taitojaan nostamalla koipea palkintopehmolelun päälle, mutta onneksi siinä oli suojamuovit :D

Liikettä isossa kehässä vastuksena nuorempien voittopari Pinja ja Roosa.

Päivän paras käytiinkin sitten isossa kehässä, toisin kuin viimevuonna. Fiilis oli hieno kun Spudkin sai päästellä oikein urakalla. Liikkeinä isossa kehässä teetettiin kolmio, joka sujui wichiherran kanssa oikein mainiosti. Ympärikin taidettiin vetää pariin otteeseen. Mistään ei kuitenkaan ilmaantunut vaihtokoiraa, eikä koiriakaan vaihdatettu. Ja reiluahan se oli, ettei vaihtoa tapahtunut. Roosan kanssa kun tuskin olisi muodostunut suurempia ongelmia. Sijoitus jänskätti aikalailla, koska jompikumpi uusisi viimevuotisen, joko minä tai Roosa. Nostalgiat ilmassa.

Ja voitto suotiin mulle ja Spudille! Pinja teki kuitenkin mielettömän hyvää työtä Roosan kanssa, siihenkin nähden kuinka vähän ehdin parivaljakkoa opastamaan. Kiitos vielä Nea kun suomensit siskollesi mun hätäiset ohjeet ja pidit huolen Roonkin vähäisestä turkista ♥ Päivä oli niin huippu! Ja tietysti superkiitokset Nan, että sain kisailla Spudilla!

Team ET-sähläilee parikilpailussa

JH-kehän jälkeen pompittiinkin sitten kakaroiden kanssa parikilpailuun, lähinä kokemusta hakemaan. E oli jälleen vähän avoimempi, vaikkakin hihnan kanssa oli ongelmia. Telma tössötti kuin ei olisi tajunnutkaan veikan läsnäoloa. Parhaamme me lapset kuitenkin yritettiin, vaikka ymmärrettävästikkään sijoitusta ei herunut. 

Mittelöstä lähdinkin sitten jatkamaan kiirreellä matkaa, koska olin lupautunut auttamaan Sannaa kennel North Wichin kasvattajaluokassa. Hihnan päähän päätyi näyttelypaikasta aikamoiset hepslaakit saanut Leo uros jolla riitti virtaa höösäämiseen joka suuntaan. Seisominen alkoi kuitenkin sujua, mutta liikkeet menivät armottomaksi vetämiseksi. Mutta silti olen ylpeä siitä, että koira esiintyi edes jotenkuten (: Kasvattajaluokasta ei herunut sijoituksia, mutta kokemuksena tämäkin opetti taas uutta!

Kiitoksia vielä kaikille osallisille huikeasta näyttelypäivästä, oli aivan mahtavaa ♥ Erityisonnittelut vielä Pinjalle JH 1/2:sta ja Junille vuoden silkkinuori palkinnosta! Kai mä kirjotin sen ainakin melkeen oikein?

Näkyillään jälleen ens vuonna terri-erin merkeissä, eihän tätä voi skipata!