"Sehän on kaistapäistä jos mökki on tyhjä!"

Maurin kanssa fiilistelyä ennen kehää.
©Pauliina Mäkinen

Ja Parkanon urheiluhallimökki ei todentotta ollut tyhjä! Taisi olla koriskentälle ängettynä kuusi kehää plus ihmiset, mutta ajellaan pikkukoiraihmisenä että tila riitti meidän tarpeisiimme ihan kivasti. Sääliksi kävi suurempia rotuja, mutta ainakin enkun sprinkuilla oli pidemmänmallinen kehä, että edestakaisin liike tuntui ainakin mahtuvan ihan mukavasti.

Ensin hipsin kehään siis norfolkit aloittavan Tarja Kalmeen omistaman AVO uroksen Maurin eli viralliselta nimeltään: Catastrofe's Flight By Night. Vähän jänskätti ukkelin esittäminen ja pihalla tuli moneen kertaan rampattua, ehkä juuri siksi että pää vaati tekemistä. Loppujenlopuksi kuitenkin rynnistimme väkijoukon välistä kehään ja Maukusti esiintyi oikein mallikkaasti Paavo Mattilan ja harjoitusarvostelian käpälöidessä ja tutkiskellessa. Pöydän edessä vietettiin aikaa maasta esitellen ja lauantaimakkaraa mässyttelemällä niin saatiin ryhtiä pideltyä. Tosin itsellä ei loputtomasti eteenpäin kädet liikkuneet, joten piti välillä poikaa vähän taaksepäin pyytää. Kuitenkin oon ihan tyytyväinen, mutta perskuta kun SA ei irronut, heissulivei vaan sertille! Mauri oli siis AVO-ERI AVK1 ja uroksista löyty Maurin lisäksi vain valioluokkalainen.

Karva-Wilma
© Katriina Mäenpää

Sitten kehään suunnistettiin Wilpertin kanssa, jolla oli taas huima tohina päällä. Karloon Arlesly sohelsi perinteiseen tapaansa siis ja piti hirmuisan hauskaa, kunhan ensin saattiin sohia joka ilmansuuntaan. Kuitenkin kun kontakti tuli, se pysyi, eikä siinä ollut mitään valitettavaa. Mutta se pöytäkäytös, ei herranjestas! Pelkäsin jo että meille rustittaisiin väistelee ruutu, kun neiti 16kk pyöri minkä kerkesi ja oli vaan asenteella "Irairaira, kato mua, toi setä ei kiinnosta. Irairaira, hei kato toi tätiki räpeltää" Ei se siis mitään kauhistunutta pöydältä peruutusta ollut, mutta armotonta sähläystä. Mutta odotetaan että toi koira joskus kasvais henkisesti. Ja pitää alkaa pyöriä sen kanssa kaikenmaailman kissanristiäisissä. Lisäksi karvat lentelivät taas etuossa joka suuntaan, eli onneksi trimmi ei tuntunut olevan Mattilan tärkein asia. Mutta liikkeistä pitää olla ylpeä, ja muutenkin seisoskelusta, kun tuolla jos millä koiralla oli ainakin kivaa :D Ihan vain seisoessakin!
Arvostelu:
"Hyvin raken. nuori narttu. Kaunislinj. pää, hyvät korvat. Aavistus kevyt runko ja luusto. Hyvä ylälinja. Sopivat kulmaukset. Hyvä karva. Häntä taipuu hieman liikaa. Liikkuu hyvin. Miell. luonne"
JUN-ERI JUK2
Mattila vielä sijoittaessaan sanoi, että kyllä Wilmasta vielä hyvä koira tulee kun luusto kehittyy. Toivotaan näin :)

Kiitoksia mukavasta päivästä ja etenkin kyydeistä Pauliinalle ja kotiväelle, sekä Tarjalle! (: