random kuvapäivitys.

aika tekstipohjaista on tämä päivittely ollut, joten nyt vaan kameran sisältöä, joka eilen löysi tiensä koneelle. Ihan sattumanvarasilta päiviltä nämä, ihan sattumanvaraisia kuvia, mutta sentään tuoreempaa kun tuolla logossa. (Pitäisikin vaihtaa menoa vähän keväisemmäksi..)

 Wilma trimmin jälkeen.

Liedon kisojen palkintoposeeraus, vähän myöhästyi. Kuvassa siis tuuletellaan ensimäistä LUVA nollaa ja A-radan voittoa.

Ja Iineksen palkintoposeeraus Lohjan rotujärjestön järjestämästä nuortenkoirienkatselmuksesta. Palkinnot saatiin vanhempien JH-1 ja BIS JH-1 tulosten lisäksi parikilpailu 1. joka saavutettiin hienosti Emma siskon kanssa. Kuvasta puuttuu yksi taulu, joka mökillä vielä majailee.

Roosa kontrastin, alivalotuksen ja värien korostuksen uhrina.
Ennin sanoin: Goldennorfolkterrier.

PetExpon kisat ja aksatreeniä.

Lauantaina oli nuokin pippalot, kaksi starttia Roosan kanssa PetExpossa. Herätys taas kuudelta ja menoksi Helsinkiin. Oltiin jo hyvissä ajoin paikalla, ja saatiin häkille hyvin seinustalta paikka. Hetken tuli katseltua ratojen rakentelua, mutta sitten lähin verkkaamaan koiraan. Yllättävän rauhallisesti käyttäytyi suuressa Helsingissä, oikeastaan pelottavan rauhassa, kun jutun juoni selvisi. Siinä vielä ennen rataantutustumista  leikitin Roosaa häntäsialla, ihan vain testiksi ja ekan heiton jälkeen innostui. Eipä Roosa paljoa revi, enemmän sitä heittelyä.
Molemmilla radoilla tuomarina oli Anne Savioja. A-radan ihanneaika oli 50s ja etenemisnopeus 3,1m/s.
Radalla Roosan vauhti oli ihan kiva, ei suurempia hälinöitä. Ei myöskään paljoa kiinnostunut ympäristöstä, mutta porukkaa olikin aamusta vähemmän. Kuitenkin napattiin 5vp kepeiltä, ja siihen säätöön meni sitten aikaa. Roosa kun on aina niin pihalla olevan oloinen kun tulee pussista, ja nyt pussista kepeille niin, ei aina onnistu :D Treeniä treeniä. (ajattelin pystytellä kaksi keppiä tonne pihalle ja ottaa ihan 2by2, tehään tosta puuhasta hauskaa). Siinä kepeillä säätäessä taisi napsahtaa myös oliaikaa, 3.48s. Lopullinen tulos siis 8.48 ja 9. sija.
B-radalla meno oli aikalailla samanlaista, vauhtia ehkä vähäsen enemmän. Silti se ei näy tuossa etenemisvauhdissa 2,84m/s. Taas nimittäin otettiin 5vp kepeiltä, kiitos oma rintamasuunta. Keppien jälkeen näkyvissä oli muuri, ja tietenkin oma rintamasuunta näytti sinne, eikä ensimmäiseen keppiväliin. Ja muurille juostiin niin että kolisi. Kesti siinä ittelläkin hetki ehkä tajuta minne Roosa pinko, ja sitten kun puoliväli (tai yli puoliväli) oli kepeistä Roosalla takana, tuli huutelusta takasin. Sitten kepit menikin mallikkaasti. Yllätti kyllä tommonen "irtoominen". Ja yhden putken jälkeen otettiin häiriöö rupattelevasta ihmismassasta. Huutelin itse jossain kauempana, pituuden takana, ja Roosa nappasi putkensuulta äänen kauempaa. Vähän aikaa kuunteli sinne ennen kun tajusi.Tulos 10.73 sijoitus 8.

Ja eilen oltiin taas treenailemassa. Iines pääsi treenejä katselemaan, mutta Roosan kanssa töihin. Ajattelin vetää loppuun ehkä pari pikkuhyppyä Iineksen kanssa, ehkä yksittäistä putkea, mutta ei sittenkään aika riittänyt.
Ja Roosa oli lelupalkalla! Eihän se kiinnostus koko treenejä kestänyt, mutta sen minkä kesti niin wau, koska ennen ei ole lelu edes kiinnostanut. Nyt sai kierroksia alle ennen rataa, ja ekat radat menikin tosi hienolla vauhdilla. Samalla vaan tuli tämä keppiongelma. Väärästä välistä sisään. Nykyään pitää varmaan viedä pitemmälle tai jotain. Ja treeniä treeniä. Kontaktit oli jees.
Mutta vauhti oli nappiin, ainakin ekalla kerralla :D Jouduin juokseen oikeen kunnolla, ja valssaan putken päässä, etten jättänyt mursua taakse. Ylpeä! Itte tässä pitää lähtee lenkille.

Nokka maahan ja sorkan perään!

Torstaina käytiin vetämässä jäljet kurssiporukan kanssa, ja tänään vihdoista viimein kokeilemaan mitä Roosa touhusta tykkää. Katsottiin siinä ensin toisen koiran, lapukka uroksen, joka oli kisamalliin tehty, kaksi makausta ja siis semmoinen U-mallinen. Sillä treenailtiin silloin laskemistakin ja suunnan ottoa tarkemmin. Roosalla jälki oli n. 200m. 100m., makuu ja kulma + 100m. ja kaato. Äiti oli liinan päässä ja Sanna, kuka meidän pikkuporukan ohjaaja oli käveli toisena ja neuvoi. Itse olin seurailin sitten kauempana, ja muut vielä munkin jälkeen keräämässä kreppejä.
Alkuunhan Roosa pelkäsi hirmuisesti verenhajua. Laittoi maahan lähdössä, mutta jo ennen makuuta häntä nousi ylös ja pelko alkoi pikkuhiljaa mennä menojaan. Vaikka jäljen loppuun asti oli vähän varuillaan, sorkka tosin auttoi tilannetta, mitä mahtavin palkka oli siinä neidille (:
Muuten työskenteli jäljellä todella tarkasti, ja meni sitä kuin juna raidetta. Takaapäin kuuluvasta keskustelusta otti häiriötä, kun jäi kuuntelemaan. Tukeahan sieltä haettiin. Yksi leveähkö oja oli kanssa vähän kinkkinen, kun ei siitä nyt heti ensimmäisenä tahdottu mennä. Kerran myös oltiin kiertämässä kaatuneen puun toiselta puolelta, mutta Roosa korjasi itse, kun ei lähdetty seuraamaan.
Nyt itsellä nousi kyllä innostus tätä lajia kohtaan, nyt jostain jotain riistajuttua jäljen loppuun ja verta, ja vielä maat pitäisi jostain saada. Sannakin meille sanoi ihan tuomarina, että muutamat treenit ja kokeeseen. Saas nähdä jos sitä tällä kaudella vielä saisi aikaiseksi (:

undulaatti ja räksä agilitya.

Tänään ehkä tokavikat treenit navetalla, ja sitten kesäkausi ja kenttä kutsuu! Oijoi, kelpaisi jo puolet lyhyempi ajomatka. (((:
Tänään Annika oli pitämässä treenejä, ensin jotain yksinkertaista duunailua ja me meistä melkein myöhästyneistä otuksista nelijalkainen osapuoli osoitti kummia menohaluja. Huuto ja vastaan laittaminen kokoajan päällä, mutta se hyvä puoli että irtosi näppärästi, ainakin putkiin. Se huono että kontaktit roiskahti puomilla. A:n otti kanssa kuulemma tosi korkealta, että sitäkin sitten vähän tarkkailtiin. Kepit haki tässä vaiheessa treenejä nätisti, kunhan vaan neidin yli sai äänensä kuuluviin ja käskyn korviin asti. Kuten siis otsikosta huomaa, äänialat oli laajasti edustettuna niin koiralla kuin ohjaajallakin.
Etenkin toisella radalla. Annika taikoi jotain vähän kinkkisempää alun helpon jälkeen, mikä siis ihan oikein, sai taas nähdä vähän millä mielellä kisoihin. Ensimmäinen pulmakohta oli A:lta putkeen, joka oli siis suora ja todella lähellä putkea, ensin laitoin sinne vaan työntämällä, ohjeistuksen jälkeen sylkkärin kautta. Enpä ainakaan tallannut undulaattia. Seuraavana, miten saada Roosa pois ihanalta putken suulta näkyvältä hypyltä toiselle, jonka jälkeen jotain valssailtiin ja sitten eipäs mentykään taas ihanalle, suoraan edessä olevalle puomille vaan kepeille. Tässä neiti oli suuresti järkyttynyt ja keppien haku aika komeasti usein päin mäntyjä. Mutta tuli annettua myös turhan paljon tilaa, ja taisi olla terrillä vähän suunta hakusessa senkin takia. Muuten kepit meni tänään näppärästi, vikat välit ja kaikki. Sitten taas heiteltiin putkeen, puomille ja palkat kontaktilla (hei me maltettiin pysähtyä!) ja takaisin päin hyppy hyppy, ja Roosan mielestä takaisin putkeen, jee! Kuitenkin käännös takaisin edelliselle hypylle ja puomille ja vielä hyppy loppuun. Toi käännös alkoi meneen tosi nätisti kun aloin itse jäämään tarpeeksi kauas hypystä, enhä sitä uskonut että Roosa sinne hakisi, mutta taisi se putkikin siellä houkutella. Näppärä kuitenkin loppujenlopuksi.
Loppuun vielä yksittäisenä keppejä, aloin hilautua kauemmas ja puomin kontaktia. Ihan jees,
Tässä vaan jännitellään lauantain kahta starttia PetExpossa :))

N&N ja Cairnkerhon nuortenkoirienkatselmus Lohjalla 10.4

Tulipa tuommoisessakin näyttelypäivässä käytyä, mutta hauskaa kyllä oli :D
Matkaan lähdettiin taas vaihteeksi mökiltä Pälkäneeltä ja napattiin Roosan kasvattaja matkalle mukaan. Koiraedustusta meidän autossa ylläpiti sijoitustyttö Wilma ja oma pieni blondi Iines. Roosa oli jo liian vanha tähän puuhaan.
Kehät alkoivat mukavasti vasta kello 12, ja perillä oltiin joskus 11 aikaan. Wilma kilpaili viimeistä kertaa pikkupennuissa, olisi jo seuraavana päivänä ollut vanhemmissa. Iineksen vuoro nyt oli myöhemmin, nuortenluokan nartuissa, joissa tehtiin myös jalostustarkastus.
Ensin menin esittämään Wilmaa. Laidalla tehtyjen alkusähellysten aikanakin Wilma seistä kökötti nätisti, tarjosikin sitä jo muutaman palkan jälkeen. Kehässä virtaa oli todella mukavasti. Pöydällä toki oli vähän vääntelyä havaittavissa, mutta kun miettii sen olleen neidin kolmas kerta kehässä, eihän sitä voi olla kuin ylpeä. Antoi katsoa hampaat ja muut todella nätisti. Liikkeet olivat myös mukavat, mitä nyt ei jonossa kovin kovaa päästy päästelemään, kun oli vähän jarruteltava muiden takia. Tytössä on äitiään ton ravaus vauhdin kanssa :D
Tuomarina siis Tapio Ranta.
Arvostelu:
"Hyvät rungon mittasuhteet. Ilmettä häiritsevät kookkaat hieman vaaleat silmät. Hyvä kaula&ylälinja. Hieman etuasentoiset lavat. Riittävän karkea karva, joka ei tänään parhaassa näyttelykunnossa. Koko huomioiden riittävä raajaluusto. Liikkuu voimattomasti takaa, muuten ok."
ei luokkasijoitusta.
Sitten vuorossa oli näyttelyille perinteistä odottelua ja muille norrekansalle juttelua, ennen Iineksen kehä esiintymistä. Neiti oli oikein tiukkana koko päivän, ei tainnut tykätä häkin jaosta Wilman kanssa. Kehässä kuitenkin käyttäytyi kivasti, seisoi hyvin ja jaksoi kantaa häntänsä ylhäällä kokoajan. Lisäksi ensimmäistä kertaa mittauksessa, eikä muuta kuin vähän vierastanut mittahökötystä, todella ylpeä olen (: Pitäis tota ryhtiä vaan saada esiintymiseen ja energiaa liikkeeseen. Treeniä treeniä.
Arvostelu:
"Rotutyypiltään erittäin hyvä. Hyväilmeinen, vahva nartun pää, joskin hieman kookkaat silmät. Riittävä kaulanpituus. Matala hännänkiinnitys. Normaalisti kulmautunut edestä&takaa. Hyvä rungon malli. Riittävän karkea turkki, ei tänään parhaassa kunnossa. Liikkuu hyvin edestä&sivulta voimattomasti takaa"
ei luokkasijoitusta.
Tuota sijoittamatta jättämistä en muuten kummankaan tytön kanssa ihmettele, kovassa ikäsarjassa molemmat! :D Kerrassaan upeita neitejä taas pyöri kehässä.
Lisäksi Iineksellä oli tämä jalostustarkastus:

Ulkonäön arviointi

Säkäkorkeus: 25cm Väri: Mustaruskea Yleisvaikutelma: Erittäin hyvä

Tyyppi ja mittasuhteet: Tyyppi erittäin hyvä, mittasuhteet erittäin hyvä, lyhyt runkoinen

Pää ja kaula, arvostelussa kuvataan:

• Kallo-osa
• Otsapenger kallo, otsapenger, kuono hyvä
• Kuono-osa
• Purenta ja leuat
• Hampaat, lkm kaikki hampaat
• Silmät
• Korvat silmät aavistuksen kookkaat, korvat hyvät
• Kaulan pituus ja vahvuus kaula hyvä

Runko, arvostelussa kuvataan:

• mittasuhteet mittasuhteet erittäin hyvät
• rintakehä
• selkä lyhyt, vahva selkä, ylälinja OK
• lanneosa
• ylälinja
• häntä hieman matala hännänkiinnitys, asento hyvä

Raajat, luusto ja liikkeet, arvostelussa kuvataan:

• eturaajat hieman lättänät tassut, etukulm. ok.
• etukulm.
• käpälät
• takaraajat takaraajat, kulmaukset ok.
• takakulm.
• kintereet kintereet hieman korkeat
• liikkeet edestä liikkeet sivusta&edestä ok, hieman lyhyt taka-askel.
  takaa
  sivusta

Muut arvostelussa kuvattavat kohdat:

• karvapeite riittävän karkea turkki
• esiintyminen
• käytös normaali käytös

Sitten taas hetken tauko, ennen kasvattajaluokkia. Iines oli siis mukana kennel Heilurihännän kasvattajaluokassa, joka palkittiin ROP-kasvattajaksi. Nyt aloin jo esitellä tyttöä maasta käsin, vähän lisäryhtiä pakettiin. Ja koira yllätti suostuen katsomaan eteenpäin, kun pidin hihnasta ryhtiä yllä. Jees!
Sama kaava jatkui Edin ja Tuikun kasvattajaluokissa, tuli siis kehiä kierreltyä. Lisäksi esitin Iineksen ja Iineksen siskon Emman (Heilurihännän Black Gem) parikilpailussa, ja sieltä napsahti voitto. Emma hyödynsi ihan omatoimisesti edessä paria esittänyttä Kirsiä, niin siinä sitten koitin pitää Iineksen aisoissa :D Liikkumisessakin oli Iinulla virtaa kun piti pysyä siskon perässä.
Hetki taas venailtiin, ennen isoja kehiä. Ensin vuoroon tuli Junior Handler, ja koska olin ainoa N&N-porukan osallistuja, päätettiin cairnkerhon ja norrejen junnut yhdistää. Nuoremmissa handlereitä oli 5, joka kaksi folkkia oltiin metsästetty kehien laidalta. Nuoremmat voitti todella taitava handleri. Vanhemmissa kisasi vain ja ainoastaan minä ja Iines. Kehä ympäri, pöydälle. L ja seisotus. Ja palkinnoille. BIS-kehässä heti alkuun vaihdettiin koiria nuoremman kanssa, esitettäväksi todella reipas cairnterrieri. Molempien pyydettiin tehdä kolmio, kulmat meni itsellä omasta mielestä aika mönkään. Iines taas ei harmittavasti suostunut kulkemaan, vaikka hetkittäin meni namin perässä todella nätisti. Silti se että Ira oli yhtäkkiä jonkun muun kanssa kehässä täräytti varmaan vähän päähän. Ja kun koiria vaihdettiin takaisin, alkoi Iines huutaa tytöllä täyttä kurkkua. Ajattelin jotain varpaille astumista, siltä se meinaan kuulosti, mutta neiti päätti pitää vain pienen shown. Tottumaton tuohon puuhaan selkeesti. Palautui kuitenkin äkkiä, kun näki hihnojen taas olevan oikeilla ihmisillä ja antoi taas seisottaa. Niinhän siinä kävi että ikäerolla perusteli Iineksen ja meikäläisen nostamisen BIS1 Junior Handleriksi! Sanoi vielä nuoremmalle että kiljumisesta se ei ollut kiinni, mikä oli mustakin hyvä tarkennus.
Vielä kerran Iines marssi kehään kasvattajaluokassa cairneja vastaan, tuloksena BIS1 kasvattajaluokka. Hienoa esittää koiraa noin hienossa ryhmässä!
Palkintosaaliina parikilpailun 2 pokaalia jotka molemmat sain pitää ja trimmausessu. JH-kehästä kaksi ruusuketta, isompi treenilaukku, olkalaukku, Eukanuba rotukirja ja taulu. Palkintokuvaa pitäisi napsia (:

ATT:n Agilitykilpailut Liedolla 5.4 + videot !

Pääsiäisloman viimeisenä aamuna kellon soidessa 5.15, tuli kyllä ajateltua onko tääkin nyt ihan tervettä. Roosan kanssa majoituttiin isälläni lauantaista eteenpäin, Liedon kisojen takia, hän kun suostu sinne heittämään. Eipä siinä muu auttanut kun kampeutua lenkille, pienelle semmoiselle tosin, mutta jo siinä tepsuttelussa Roosa iski liinat kiinni neljästi. Lupaava kisa-aamu.
Kuudelta otettiin Jossu ja Honey ja Saara ja Zanja kyytiin ja jatkettiin matkaa kohti Lietoa. Parin tunnin ajomatkan jälkeen saavuttiin perille. Heti kahdeksalta porukkaa ei ollut paljoa paikalla. Nopeasti siis päästiin koirat ilmoittamaan. Numero 20 mukaan ja menoksi.

A-radan tuomaroi Marjo Heino. Radan pituus ei tietystikään jäänyt mieleen, mutta ihanneaika oli 48s ja etenemisnopeus 3.0m/s. Rataan tutustumisessa jäi mieltä painamaan pari kohtaa. Siinä koetin vähän muiden ohjaamisia tihrustaa, jos jotain itsellekin sopivaa ilmaantuisi, ja monien käyttämäksi valssiksi sen alkuperäisen takaakierron muutinkin. Kiirehän siinä tuli, mutta kerrankin niin :D
Radalta jäi kokonaisuudessa tosi hyvä fiilis, kauhistusvalssi (moni koirakko siihen sotkeentui, nopeampia koiria) onnistui, kontaktit meni, putkeen sain heitettyä. Vauhtiakin oli tappijalaksi kivasti :D Ja keinu oli tosi nätti Roosaksi, tuli yllättävän eteen, ei nyt kontaktille asti, mutta mukava se oli silti.
Ja sieltä napsahti nollavoitto! Eli samalla Roosa nappasi ensimmäisen LUVAnsa. Tulos: -3.22. Kukaan muu luokassa ei tehnytkään nollaa. Oli kyllä mahtava olo kun tuli radalta, teki mieli vain kiljua ja nauraa kilpaa :D Kai siinä tuli ilosta itkettyä. (Eikä onnesta oksennettua, kuin Jossu uhkasi jossain vaiheessa päivää). (:
VIDEO RADASTA!

B-rata oli myös Marjo Heinon tuomaroima. Radan pituus aavistuksen lyhyempi kuin edellisen, ihanneaika 47s, etenemisvauhti sama 3,0m/s. Puomin jälkeinen paikka jäi mietityttämään rataan tutustumisen jälkeen.
Radalla Roosa kulki taas todella näppärästi. Ensin napsahti kielto putkelta. Omamoka, olisin hyvin voinut valssata A:n edessä ja heittää helpommalta puolelta putkeen. Kielto oli siis todella nopea pyörähdys siinä putken edessä. Putkelta vaihdoin heti puolen puomin toiselle puolen. Taas olisin voinut leikata koiran ollessa kontaktilla :D No, kroppa ei kääntynyt tarpeeksi puomin jälkeiselle hypylle ja Roosa juoksi ohi. Meinasi takaisin hypätä väärältä puolelta, mutta löytyi se oikea puoli kuitenkin. Mutta ylpeä tästäkin radasta, vauhti oli kiva ja kepeille haki hyvin kun en itse säheltänyt siinä mitään.
Tulos 12.97 ja sillä sijoituttiin 6.
VIDEO RADASTA!

C-radalla tuomari vaihtui Henri Luomalaan. Ihanneaika 32s. Rata oli simppeli, silti tein siinä niin paljon turha juttuja. Ajattelin taas monimutkaisesti. Ratapiirros löytyy tämän linkin takaa.
Rata meni todella näppärästi koiran osalta. Lähti hyvin 8 putkeen ja meni suuremmitta kaarteitta 9-10 kohdan.
Ja sitten tämä moka :D Joku käsittämätön "katson ettei se mene kepeille"-tuntuma tuli ja valssasin A:lla ja heitin Roosan siis ns. ulkokautta putkeen. Kiepahdushan siitä tuli. Kepeille haki ensin kolmanteen väliin (oikealta puolelta kuitenkin), sitten toiseen väliin ja siitä HYL.
VIDEO RADASTA! 
Ah, niin nättiä kun meinaan kuristaa koiran tuossa lähdössä. Pitikin hyrräytellä, meni ketju ihan solmuun.


Tyytyväinen olen Roosaan. Koko päivän jaksoi painella, tosin nyt näkyy että eilinen päivä oli rankka, nukkunut koko päivän.