sunnuntai 16. toukokuuta 2010

penneliininäytelmä Kaupinvinttikoiraradalla 15. toukokuuta.

 Wilma, Hippu ja Siru
Lähdettiin siis lähistöllä asuvien pentujen, Hippun (Karloon Abbeville), sijotustytön Wilman (Karloon Arlesly) ja Sirun (Karloon Ariana) kanssa Tamperrele pentuilemaan. Oma lähtöni tälle aamulle oli kovinkin ripeä, kun nousin sängystä Jukan soitellessa ovikelloa. Sitä se saa aikaan kun on kavereiden synttäreillä ja seuraavana aamuna pitäisi vielä herätä! Ja talossa oleili siis vain minä ja koirat, äiti ja Petri majailivat Tallinnassa pitkän viikonlopun. Ei siinä muu auttanut kun hylätä hamehaaveet ja nopsaan vähänkin järkevät näyttelyvaatteet päälle, joilla ei siis tulisi pakahtumaan yli 20:ssä plussa-asteessa.
Paikalle kerittiin kuitenkin tuntia aikaisemmin, ja Hipun ja Sirun porukat olivat jo paikalla. Paikalla tuli törmättyä moniin tuttuihinkin esim. Annaan joka tosiaan oli töissä ja Evieen, joka Soolon kanssa oli kehässä.
Kahdentoista jälkeen oli sitten meidän kehän vuoro, ja elohopea kipuili varmaan tähtitieteellisissä lukemissa.
Ensin menin siis kehään Hipun kanssa. Seisominen oli taas taitolaji, mutta liikeet meni tosi nätisti. Taisi olla hyötyä siitä, ettei kehässä ollut muita miehiä häiritsemässä.
Tuomarina Satu Stenroos.
"Erittäin hyvä tyyppinen. Aavistuksen pitkärunkoinen. Hyvä ilme. Hyväasentoiset korvat. Hyvä purenta. Erinomaisesti kulmautunut. Hyvä ylälinja. Hyvä luusto. Hyvä, karkea turkki. Liikkuu vapaasti, pitkällä askeleella."
KP PEK 7-9kk 1. PU1 ROP

Seuraavan vietiin kehään tytöt Wilma ja Siru. Anna suostu avuksi Sirun esittämisen kanssa. Esiintyipä neiti tapansa mukaan todella nätisti, vieraallakin!
"Kevyt luustoinen, hyvät mittasuhteet omaava pentu. Ilme saisi olla rotutyypillisempi. Pyöreät hieman isot silmät. Koko pää saisi olla vankempi. Hyvä purenta. Hieman pysty lapa. Riittävästi kulmautunut takaa. Hyvä selkä ja hännänkiinnitys. Hyvä, karkea turkki, liikkuu vapaasti."
PEK 7-9kk 1
.
Wilma esiintyi taas pirteästi helteestä huolimatta, ja käyttäytyi todella kauniisti pöydällä.  Neiti alkaa älytä jo homman nimen.
"Feminiininen pentu, hyvänmallinen kallo ja kuono-osa, silmät liian vaaleat, pilaavat ilmeen. Hyvä runko ikäisekseen. Riittävästi kulmautunut. Erinomainen luonne ja iloinen esiintyjä. Hyvä karkea turkki, liikkuu vapaasti."
PEK 7-9kk 2.

Tytöille ei siis jaettu KP:tä kummallekaan, Sirulla vaikutti kaljuksi vedetty turkki, valmistellaan neitiä junnuihin, ja Wilmalla nuo vaaleat silmät. Lisäksi Satu perusteli myös tyttöjen olevan vielä niin kesken.

Kuuma päivä huipentui isoon kehään, mitä odoteltiin tunnin verran. Hetken mielijohteesta tuli ilmoitettua tytötkin isoon kehään, meinaan parikilpailuun. Ihan läpällähän sinne piti siskokset viedä, kun ei ilmoittaminen edes mitään maksanut. Ensin katseltiin siis lapsi ja koira-kilpailu, jonka jälkeen neljäntenä parina vein Sirun ja Wilman kehään, tytöillä oli päivän kuumuudesta riippumatta vielä ihan kivasti virtaa, vaikka seisomisen sijasta olikin neideistä hyödyllisempää istua. Silti esiintyivät nätisti yhdessä, etenkin liikkeessä menemisestä olin erityisen ylpeä.
Omaksi yllätykseksi tulokseksi napsahti parikilpailun voitto! En todellakaan osannut odottaa. Lähinnä kun neljänneksi sijoitettiin omaa silmää miellyttänyt pari ja kolmanneksi ja toiseksi todella hienoja koiria, niin pisti naurattamaan. Jäljellä kun olimme me ja kaksi spanieliparia. Ja kun norfolkinterrierit 99 ja 100 kuulutettiin voittaneeksi alkoi vielä enemmän naurattaa. Muita sijoittuneita oli siis joku isompi vinttikoirarotu (ehkä toisina) ja sharpeit ja cairnterrierit, joiden järjestystä en muista :D
Palkintona kaksi oliskos ollut 3kg säkkiä royal canin mini junioria, royalin reppu ja koirien kokoinen pysti. Minulle tungettiin pysti ja reppu, upeiden koirien omistajat veivät säkit. Äitikään ei meinannut Viron päässä uskoa, että meille todella voitto rapsahti. Jotain palkintoposeerauksia varmaan joskus tiedossa, mutta niiden laadusta en mene heti sanomaan :'D

Hippuparalla alkoi olemaan kyllä jo puhti lopussa ryhmäkehässä, mutta sinne vielä mentiin. Miehellä taas takapuoli painoi ja homma meni istumiseksi. Liikkeet olivat kyllä taas Hippumaisen hienot ja lennokkaat, nyt kun sitä oikein katsoi niin jukolauti meidän miehellähän jalat menee komiasti siinä jolkotellessa :D Kuuma päivä niin ei sitä kovin showmielellä oltu, mutta turnauskestävyyttä ja viileämpiä kelejä odotellessa.

Niin ja hyvää kevättä kaikille, jos tuolla vielä alkaa lunta satamaan näiden helteiden jälkeen niin syön kyllä pääni!

 Liikettä parikilpailussa.C: Anna Sävilammi