keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Repaleista ihoa, hellettä ja pieni agipiisami



Nyt reipastuin ja kirjoitan treeneistä jälleen ja vielä videon kera! Joko uusi ulkoasu tekee ihmeitä, tai sitten musta saa ihan tosissaan olla ylpeä (: Kertoilun aiheena siis Wilman treenit Alessan valvovan silmän alla keskiviikkona 28.6.

Treenit oli mukavat, vaikka aluksi hirvitti nuo juoksuosuudet, koska pari päivää aiemmin toiset kengät olivat hinkanneet ihon rikki molemmista jaloista, kantapään yläpuolelta. Ja tuli siinä treeneihin lähtissä huomattua, että noi lenkkarit loppuvat juuri tähän hiertävään kohtaan. Hetki siinä venskalttiinkin sukkien kanssa, eikä sitä alkutreenien irvistelyn jälkeen paljoa huomannutkaan, kun huomio kääntyi enemmänkin tohon treenaamiseen.


Radalla ideana oli lähteä koiran kanssa, tehdä (kummallinen) takaaleikkaus hyppysuoralle, leijeröidä putken luona oleva hyppy ja olla ennen koiraa erään Alessan piirtämän viivan yli.

Alun takaaleikkaus oli yhtä pönötystä, mutta koskaan Wilman meno ei siihen tyssännyt, ja homma petraantui joka radalla. Videolla näkyykin aina passelisti ero meidän ensimmäisen ja tuon treenipätkän viimeisen suorituksen välillä. Noiden jälkeen tehtiin meinan taas lisätreeniä, mutta siellä ei ottanut taaskaan leijeröintiä edeltävän putken ohjaukset onnistuakseen.

Putken jälkeisen kutos hypyn eteen kaavailin siis ensin valssia, ja olisin siinä varman onnistunutkin toisella kerralla, mutta tuo Alessan vinkkaama ohjaustapa kiinnosti, koska olo on taas ollut niin kaavoihin kangistunut. Ja sehän toimi! Lämpötila tuntui vielä laskevan Wilpertin menohaluja, niin se että itse liikun enemmän teki ihan hyvää. Lisäksi kaarteet oli niin pienet jokaisella yrittämällä, joten pitää olla ylpeä. Leijeröinnit eivät oikein alkuun sujuneet, joten kävin kutsumaan edempää, sitten onnistui.


13 ja 14 hyppyjen välissä valssi toimi näpsästi ja likka kääntyi tosi mainiosti. Mutta hyi ohjasin rumasti 15 putkeen, oikein huidoin, onneksi sitä ei näy videolla :D Loppusuoralla ei ongelmaa, W haki huiman hienosti eri linjoilla olevat hypyt! Luottamus tohon koiraan vaan kasvaa. Ehkä oli jo aikakin.


Lopussa tehtiin vielä namikupilla suoraa ja juostiin täten kilpaa koirien kanssa. Eihän sitä pitänytkään lähteä kuin 8 metriä, Wilman perästä, jotta se voitti :D Kiitos vaan Alessa (;


Mutta huimat reenit ja huimat suoritukset pikkupirpanalta näillä helteillä! Nuortenagileirikin loppui, täten myös minun ei kovin työltä tuntuva kesätyö. Siellä oli huikeata, vielä kun tuomaroittin möllit keskiviikkona :D ei ehkä kovin ammattilaismaista tuomarointia, mutta kivaa kuitenkin! Mutta olishan se voinu vielä jatkua..

tiistai 28. kesäkuuta 2011

pentu, pörinä, kaksi kosijaa ja norwichi

Roosan kummat muuvit
© Anna Sävilammi

Kolmen folkkendaalin lauma toivottaa vielä näin kuulumisiensa ohessa lukijoilleen oikein hyvää juhannusta! Meillä vietettiinkin oikein kuuma ja puhiseva jussi, sillä myös Iineksen juoksut alkoivat juuri Roosan juoksujen jälkeen. Ja mikä sen hienonpaa kuin kaksi narttua parhailla päivillään keskikesän juhlan aikaan! Onneksi ei meidän mökin naapureista uroksia löydy, niin tytöt saavat ulkoilla vapaasti, kosiskellen vain toisiaan ja sohvatyynyjä. Meidän makuuhuonepedot..


Wilma.
Blogin otsikon pörinä on siis meidän pikkuinen vieraileva tähti, Wilma. Neitinen vietti meillä kokonaisen viikon tullen meille sunnuntaina ja lähtien perjantaina. Mutta toki likka kävi meillä vierailemassa juhannuksen vieton merkeissä. Treeneissäkin ennätettiin poikkeamaan, eikä niissäkään ollut juuri mitään erikoista (:
Ja saihan äiti myös Wilpertin trimmattua! Odotettiin paljon kaljumpaa näkyä mitä sitten tulikaan, sillä neiti oli kasvattanut oikein hienosti turkkia. Turkki ollaan saatu siis rullaamaan, kiitos Sirpa ja Jukka, jotka tuovat plikan tasaisin väliajoin pöydälle. Saisipa tuon Roosankin karvan rullaamaan. Toivottomalta tuntuu, mutta mitäs sitä toissapäivänä ohentelin ja etuosasta sai taas nyhtää karvaa oikein urakalla. Vaikka en tainnut siltikään uskaltaa ottaa tarpeeksi :D

Lauantaina, juhannusaaton jälkeen, mökkikööriin liittyi myös Anna ja norwichinterrieri Aurora. Aukustus sai aika pärisevän vastaanoton, ja lauantai olikin suurimmaksi osaksi aikamoista kyräilyä. Telma nyt vaan höösäsi omiaan ja sai Auroran vähän irvistelemään. "Typerä lapsi, ei osaa rauhottua.."
Telma kuitenkin osasi joinakin hetkinä jättää raukkaparka norwichin rauhaan, mutta meidän vauhtinaiset luulivat varmaan saaneensa vihdoinkin miehen. Iines ei juurikaan välittänyt, mutta Roosa piti suuren luokan soidinmenot.

Muuten tuo vähän myöhästynyt juhannus meni valokuvaillessa, muute vaan hääräillessä pitkin Pälkäneen metsiä, stand up-komiikkaa kyyläten rakkahasta youtubesta ja pitipä sitä pistäytyä uimaankin. Pärrierit tyytyivät kuitenkin kahlaamaan. Kiitos vielä Anna ja Aukusti mahtavasta seurasta, en tosiaankaan muista koska on viimeksi tullu kuvattua näin reippahasti :D Loppuun vielä kuvapommia.


Lisää kuvia kuvat.fi galleriamme kansiosta
Annan ja Auroran mökkivierailu.

Alpe eli Aurora poika

© Anna Sävilammi
Loppukevennyksen selvät naamat.
© Anna Sävilammi

maanantai 27. kesäkuuta 2011

uusi ulkoasu!

uudisteltiin ilmettä vaaleanpunaisesta vaaleanvihreään ja samalla vedettiin meno kesäiseksi! Pakko myöntää että tykkään tästä, toivotaan että on piitkä kesä edessä niin ei tarvitse heti vaihdella (:
Kommenttia tästä olisi mukava saada, joten klikkailkaas tosta alapuolelta (;

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Telma just want to have fun (with kelpies)!

Ei Telma lennä, Alessa vain otti sen kiinni.
© Veera Järvinen
Roosalla on juoksut, rouva ei treenaa. Iines nyt vaan höntsää sillon tällöin. Entäs Telma, Tölppä, Tempura, Tempu? No se treffailee sen ruotsalaista poikaystäväkelpietä ja sen isoveikkaa, joka ei aina ihan ymmärrä nuorisoa. Ja niin se teki perjantainakin, nimittäin Alessan kaivatessa uusia kuvia bloginsa ulkoasuun, joka on muuten meikäläisen käsialaa, tyyppi suuntasi kelpieläinten ja Veeran kanssa Rantatien viereiselle hirmuiselle nurmikolle ja me lähdettiin Telma-Törpetin kanssa mukaan. Kuvissa pääosissa siis Telma, pikkuinen ruotsalainen Tex, sekä isoveikka Poco. Kaikki kuvat © Veera Järvinen!


lisää kuvia ja nämäkin täysikokoisina kuvat.fi gallerian kansiossa
Telma ja Alen hurjat kelpit


perjantai 17. kesäkuuta 2011

Se tunne kun ei meinaa uskoa arvostelua.

Kasper kokeilemassa kehää ennen tosikoitosta
© Katriina Mäenpää
Erkkari siis tosiaan oli ja meni viime sunnuntaina. Lauantaina bussilla meille seikkaili jo mahtava tulevaisuuden norfolkkihandleri Katriina, joka lähti siis meidän kanssa kohti Lohjaa :D Kassun lisäksi autoon pakkaantui Roosan kasvattaja Sari (Kennel Binacan) ja tietenkin äitini. Koirakansaa löytyi takakontista neljän luppakorvin voimin: Binacan Young Rose "Roosa", Karloon Arlesly "Wilma", Karloon Big In Beverly "Fanni", sekä meidän kultapoika Karloon Big In Brecon "Kasper".

Näyttelypaikalla oli vielä hiljaista kun päästiin köörimme kanssa perille. Ehdimmekin treenata noita mukana olleita pentuja vielä Katriinan kanssa, ja viimehetken partakarvaviilaukseen jäi hyvin aikaa. Ensimmäisenä meiltä suunnisti kehään Kasper, pikkupentuluokkaan 5½kk ikäisenä. Ja voi miten hienosti poika esiintyikään ensimmäisessä näyttelyssään! Treeniähän oli ukkelin kanssa takana yhden näyttelykoulutuksen verran, jossa seisotin ja liikutin äijän itse yhteensä kerran. Eli yhteinen treeni jäi meillä aika vähäiseksi. Toki Kaskas oli myös ainoana koirana kehässä, eli muista koirista ei ollut häiriötä, mutta kyllä ne liikkeet ja seisomiset saa muutenkin sähellettyä :D


Kasperin tyylinäyte mökillä, päivää ennen erkkaria. 5½kk
© Katriina Mäenpää

Tuomarina oli siis Liz Cartledge Iso-Britannia.

Kasperin arvostelu:
"5,5 months, well-schooled showman, very well handled and presented, attractive head, month a little untidy at the moment, good body and topline, moved nicely for one so young, excellent coat, promising."
Pennut 5-7kk 1. KP PUP1 VSP-PENTU

Kasper siis yllätti ja todella positiivisesti! Poika jätti taakseen kaksi vanhempaa urospentua, ollen ainoa poika joka sai KPn. Niinpä herra tallusteli vielä erkkarin päätteksi isoon kehään kilpailemaan ROP-pennusta, jossa vastassa oli jo NN-Showssa ROP-pennuksi valittu narttu, jolla oli siis ikää enemmän kun meidän pikku honkkelivaihe pojalla (: Niinpä tuloksena VSP, mutta poika oli niin hieno ja jaksavainen :D

ROP-pentu Mainly Dark Dragonfly ja VSP-pentu Karloon Big In Bregon
© Katriina Mäenpää
Seuraavana kehään vietiin kaksi pikkutyttöä team Karloolta ja saatiin Katriinakin kehiin. Kassu vei pikku Fannin ja itse suunnistin kehään Lillin (Karloon Big In Bexley) kanssa. Herttinen sitä virtaa :D Pienellä hallissa tehdyllä treenillä saatiin tytöt jonkinlaiseen kehävalmiuteen, vaikka Lillin liikkeet jäivät vähän mietityttämään. Mutta kun kehään päästiin niin kyllä me mentiin hienosti ravilla, ainakin suurimman osan ajasta! Fanni esiintyi kehässä mallikkaasti, vapaasti seisominen sujui lähes samaan tapaan kuin äidillään :D Kiitos vielä Katriina huimasti avusta tytön esittämisessä.

Pieni, virkeä Fannineiti seisoskelemassa uimisen jälkeen näyttelyä edeltävänä päivänä 5½kk.
© Katriina Mäenpää
Fannin arvostelu:
"5,5 months, very pretty head and expression, good coat texture, showed well, responding to her handler, well carried tail, enjoying her movement in the ring, would like better lay-back of shoulder but a nice little package"
Pennut 5-7kk 1. KP PNP2

Fannikin siis nappasi oikein hienon arvostelun, sekä antoi hienon vastuksen paras narttupentu kehässä. Lillin arvostelua emme vielä ole saaneet, joten se ilmaantunee tänne vielä jälkikäteen. Pikkuneidin tulos oli kuitenkin luokka sij. 2 ei KPta.
Lisäksi esitin vanhemmissa narttupennuissa Adan (Crikeys Bright Bronze), joka oli hihnan päässä jo viime NN-showssa. Tälläkertaa tulokseksi Pennut 7-9kk sij. 2 ei KPta. (: Kiitos jälleen handlausmahdollisuudesta!

Kasperin hienoa esiintymistä sivuntäytteeksi.
© Katriina Mäenpää
Urosten ajan sai tasailla hengitystään pentuhärdellin jäljiltä. Seuraavana kehään suuntasi A-pentueen pöhlö, nimittäin Wilma. Likan esiintymisessä ei ollut mitään kummaa mainittavaa. Pöytäkin meni neidiksi ihan kivasti, ei ihan armotonta sähellystä ollut näkyvissä.

Wilman arvostelu:
"21 months, this handler has the gift of making all her dogs she shows look good. Light eyes spoil her expression, good outline, body and coat. Showed with confidence and style, moved well."
NUO-ERI

Nuorten luokan kilpailuluokasta löytyi siis viisi narttua, joista Wilma oli ainoa pois karsiutuja. Himpura niitä silmiä, mutta ei voi mittään. Liz sanoikin pöydällä että noille silmille on tehtävä jotain. Paljon kulmakarvoja tai belladonna, mitä sitten ikinä tarkoittikaan :D Lisäksi pöydältä lähdettäessä Liz kertoi minun olevan päivän parhaita handlereita ja siitäkös vasta tulikin kumma kiitostelu sopertelukohtaus. Tuota Wilman arvostelussa olevaa lausetta en ollut edes huomannut. Jotenkin olen kulkenut ajatuksissani arvostelua hakemasta takaisin pöydän ääreen. Äitinihän oli nimittäin kehänlaidalla kummastellut arvostelua, näyttänytkin sitä vieressä istuville Sarille, sekä ihmetellyt kun en ollut siitä mitään maininnut. Niinpä äiti tuli Roosankin kehän jälkeen kysymään että olinko mä lukenut arvostelun. Ja minähän mielestäni olin :D Silti äiti tuputti arvostelun takaisin nenän eteen ja voi herttinen kuinka mä tärisin... Aivan käsittämättömän mieletöntä saada tuollaista palautetta kokeneelta tuomarilta!

Roosa kehäilemässä.
© Katriina Mäenpää
Mutta tosiaan ennen noita tärinöitä kehään asteli Roosa, joka esiintyi ehkä mielettömämmin kuin koskaan ikinä! Ja koska koira tuntui niin hyvältä, niin pitihän sitä tuomaripöydän edessä vähän testata. Ja Rosahan tapitti komeasti seisomassa vaikka olin hihnanmitan päässä. Häntä siinä vain tuppasi tipahtamaan, mutta tulipahan taas kokeiltua kuinka pätevä emäntä sitä kotoa löytyykään!

Roosan arvostelu:
"4 years, good bone and substance, would prefer a little shortet in back. Enthusiastic showgirl, very well handled, fluent mover going round, would like darker, less bold eyes, excellent coat texture."
AVO-ERI AVK2

Roosan tulokseenkin olen enemmän kuin tyytyväinen, odottelin jotain ihan muuta. Roosa onnistui vielä ohittamaankin yhden avoimen luokan nartun, rouva on niin mainio :) Kisasin myös junior handler-kehän Roosan kanssa, tuloksena JH1/1. Katriinakin oli menossa mukana, kisasi Kirsin Emmalla (Heilurihännän Black Gem) ja nuoremmat voitti Sofia kisaten Nanin Flippanilla.
Katriina ja minä olimme myös auttamassa Kirsiä ja Jaanaa Heilurihännän kasvattajaluokassa, tuloksena BIS1 kasvattaja. Onnea Kirsi!

Kasper liikkeessä.
Kiitoksia kaikille mahtavasta päivästä ja etenkin Katriina, kiitos esitysavusta, voit olla varma että me vaivataan sua tulevaisuudessa uudestaan meidän luppakorvilla :D

torstai 9. kesäkuuta 2011

Mutta Roosallahan on siivet!



"Norfolkkien hupijaosto" vauhdissa jälleen! Muutama päivä ennen RotuRace ilmoittautumisen loppumista päätettiin tempaista ja ilmottaa norfolkkijoukkue ihka ensimmäistä kertaa. Tänävuonna joukkueen koirat tulivat vain meiltä ja Tarjalta, mutta innostus tuntui syttyvän luppakorvapiirissä. Saas nähdä onko meillä ensivuonna useampikin joukkue ottamassa viehettä tai kutsujaa kiinni ;)

Kun Sveitsin vinttikoiraradalle löysimme, jäi aikaa ihan hyvin pytingin pystyttämiseen. Iines otti jo radan laidalta hirmuisen innon vieheeseen ja vinkui, kiljui, veti, hinasi ja kaikkea muuta mahdollista oranssin härpäkkeen perään.

Iineksen uusin ihastus.
Ja saksan metsästysterriereiden jälkeen kuulutettiin lähtöön Maurin Enkelit ja joukkueen ensimmäinen juoksija Roosa. R oli myös innoissaan vieheestä, nimittäin Iineksen into oli tarttunut jo aidan ulkopuolelta. Roosa pinkoikin hienosti vieheen perässä ja päätyi joukkueen toisiksi nopeimpaan aikaan 11.23s Folkinköriläs oli sitä mieltä, että aika oli kunniakierroksen arvoinen! Neiti, tai rouvahan se on, lähti siis vetämään radanpätkää takaisinpäin, muttei antanut sielläkään päässä kiinni ja juoksi taas takaisin. Mutta maalilinjahan ylitettiin ennen tätä sooloilua, eli eipäs siitä suurempaa ongelmaa tullut :D

Toisena matkaan lähti Iines. Voi sitä pienen, kaljun naisen intoa! Ensin piti maistella vähän hiekkaa ja vasta sitten päästiin pinkomaan kunnolla. Iines otti jopa vieheen kiinni, tappamiseen asti ei into riittänyt, mutta kyllä kunnolla oltiin kiinni! Ylpeä olen pienestä pöllöstä, joka löysi sisäisen vinttikoiransa aikaan 10.88s, mikä oli joukkueen nopein aika!

Myös Mauri teki hienon ja varman juoksun tyttöjen kanssa, aikaan 11.32s. Wilpertti olikin tämä joka aiheutti vähän toisenlaista häsellystä. Neiti ei missään vaiheessa innostunut vieheestä niin kuin muut pärinäkoneet, vaan oli vähän "hälläväliä" asenteella. Varmaan mietti ettei "kokenut myyrämetsästäjä", mene tuollaiseen viehevitsiin. Lähdössä tappijalka Wilma taisi jäädä vähän turhan pitkän välimatkan päähän vieheestä ja yllättäen pitikin kauhistua aidan laidalla helisevää staffijoukkoa. Niinpä siinä pyörähdettiin pariin otteeseen, kunnes äiti lähti mukaan juoksemaan ja maaliin päästiin aikaan 32.04s.

Team. "Maurin Enkelit"
koiraväki vasemmalta: Iines, Roosa, Wilma, Telma, Mauri ja varakoira Leevi
Taas meidän blogimaiseen tapaan, kiitokset kaikille mukanaolleille! N&N-hupijaosto pyrkii jatkossa edustamaan vuosittain tapahtumassa, eikösjepa? ;)

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Ikuiset kakkoset vol.2

Menoa JH-kehästä.
Lauantaina suunnattiin Tuomarinkartano Ryhmänäyttelöimään. Tälläkertaa numerolappukuoressa oli JH-läpyskän lisäksi numero meidän Roosalle, pitkästä aikaa pääsi rouva kamppailemaan myös rodunomaisesta kauneudesta.

Ensin olikin vuorossa juuri Roosan rotukehä. Taivaalta ei onneksi pirskoitellut vettä, joten kehään sai mennä ihan kuivin fiiliksin. Ainoaa häiriötä toivat näyttelypaikan ja kehän ympärillä pyörivät naakat. Onneksi hihnan päässä oli kuitenkin koira, joka ei mokomista siivekkäistä ollut moksiskaan. Tulihan niille kerran pörähdettyä, mutta olihan se odotettavissa mamman showärrieriltä :D
Roosa käyttäytyi tosiaan kehässä varsin mallikkaasti, pöydälläkään ei esiintynyt minkäälaista porsastelua. Narttuja oli kaksi, eli Roosa ja kilpakumppani olivat molemmat avoimessa.
Tuomarina oli Brigita Kremser, Slovenia

Arvostelu:
"Excellent size, type, presentation. Typical head&expression. Medium brown eyes. Excellent topline. Correct tail. Excellent angulated. Front legs could be more parallel. Excellent hind movements."
AVO-ERI AVK2 SA PN2 VARA-SERT

Kiitos kuvasta Nea!
.. kyllä sillä koiralla on häntä jossain.
Eli taas oli niin lähellä meidän valioituminen! No, kyllä se vika serti vielä jostain napsahtaa, ainakin toivottavasti. Nyt noita varoja on tilillä jo viisi, ja kolme niistä on avoimesta, eli kyllä vaaleansininen mittari alkaa olemaan aika täysi. Lisää sinivalkoista kiitos (;

Sitten junnuihin. Koira oli vähän mietinnässä, ensin ajattelin jo harjista, sitten harkitsin jo terrierikehien pyörimistä ja lainailua, mutta päädyin sitten kisaamaan omalla Röhväleellä. Tuomarina toimi Susanna Heikkinen. Vanhempia kisaamassa oli seitsemän.
Rönttäle esiintyi pöydällä varsin mallikkaasti, paremmin kuin rotukehässä kun ei hääräillyt mitään omaansa. Yksilöarvostelun jälkeinen edestakaisin meni vähän nenä maassa, niinkun alkukehä ylipäätään, muuten meneteltiin todella näppärästi.
Yksilöarvostelujen jälkeen tuomari karsi kaksi pois ja oltiin yhä mukana. Viiden jäljelle jääneen kanssa teetettiin kolmio, joka meni meidän kohdilta ihan nappiin. Tiedostin kehuvani pikkueläintä suhteellisen kovaan ääneen, mutta mielummin kehuin ja sain niin sen kuonon pois maasta, kuin että olisin kokoajan kyyristellyt hakemaan sitä ajatusmaailmaa pois nurmikosta.
Sitten viiden porukasta ojennettiin ruusukkeet viidennelle, neljännelle ja kolmannelle. Jäljelle jäätiin siis me ja Noora cottonilla. Vielä kerran ympäri ja tuomarin kommentit. Voitto napsahti Nooralle, meillä miinuksena oli vain se kovaäänisempi kehuminen, mistä jokin koira olisi saattanut ottaa häiriötä. Mutta sehän oli tietoinen valinta, joten ei pistä harmittamaan (: Onnea Noora!

Lisäeksotiikkaa junnukehään toi myös kehän yli lentävä helikopteri. Roosa kuitenkin rauhoittui maanpuolustusinnostaan harvinaisen nopsasti, vaikka loppukehän ajan oli huomattavissa pientä varpaillaan oloa. "Jos se mamma tuleekin vielä jostakin? Jos se tulee niin mä kyl ajan se poispoispois."

Karloon Couldn't Be Faster "Eddie" 13vko
Päivän kruunasi vielä omat kasvatit, nimittäin Telman veikkapoika Eddie tuli tervehtimään meitä kehän laidalle. Poika oli kyllä hirmuisen reipas ja siskon kanssa leikkiminen vei kyllä puhdin molemmilta. Näyttelyhihnassa kulkeminenkin oli uusi, mutta aikas mukava juttu, pöytä vaan oli vähän inho kun siinä joutui tönöttämään. Kiitos kuitenkin Piialle, kun seisottelit meidän lapsia niin saatiin näppärät kuvat molemmista (: !

Karloon Couldn't Be Quicker "Telma" 13vko
Ja vielä kaiken kruunuksi saatiin hienoja uutisia Varkaudesta! Jaana oli ollut Kertun (Karloon Almosa) kanssa kehässä ja tuloksena oli NUO-ERI NUK1 SA PN1 SERT ROP ! Mahtavaa :D seuraavana päivänä Keppander nappasi vara-sertin Sulkavalta, ollessaan PN2
Kertulla on nyt siis koossa kaksi sertiä, eli avoimesta pitäisi vielä se yksi napata (: aika vaan hurahtaa niin hirmuisen nopsaan, juurihan nuo A-pentueen pösilöt mönkivät Röhväleen mahan alla...