"Norfolkkien hupijaosto" vauhdissa jälleen! Muutama päivä ennen RotuRace ilmoittautumisen loppumista päätettiin tempaista ja ilmottaa norfolkkijoukkue ihka ensimmäistä kertaa. Tänävuonna joukkueen koirat tulivat vain meiltä ja Tarjalta, mutta innostus tuntui syttyvän luppakorvapiirissä. Saas nähdä onko meillä ensivuonna useampikin joukkue ottamassa viehettä tai kutsujaa kiinni ;)
Kun Sveitsin vinttikoiraradalle löysimme, jäi aikaa ihan hyvin pytingin pystyttämiseen. Iines otti jo radan laidalta hirmuisen innon vieheeseen ja vinkui, kiljui, veti, hinasi ja kaikkea muuta mahdollista oranssin härpäkkeen perään.
Ja saksan metsästysterriereiden jälkeen kuulutettiin lähtöön Maurin Enkelit ja joukkueen ensimmäinen juoksija Roosa. R oli myös innoissaan vieheestä, nimittäin Iineksen into oli tarttunut jo aidan ulkopuolelta. Roosa pinkoikin hienosti vieheen perässä ja päätyi joukkueen toisiksi nopeimpaan aikaan 11.23s Folkinköriläs oli sitä mieltä, että aika oli kunniakierroksen arvoinen! Neiti, tai rouvahan se on, lähti siis vetämään radanpätkää takaisinpäin, muttei antanut sielläkään päässä kiinni ja juoksi taas takaisin. Mutta maalilinjahan ylitettiin ennen tätä sooloilua, eli eipäs siitä suurempaa ongelmaa tullut :D
Toisena matkaan lähti Iines. Voi sitä pienen, kaljun naisen intoa! Ensin piti maistella vähän hiekkaa ja vasta sitten päästiin pinkomaan kunnolla. Iines otti jopa vieheen kiinni, tappamiseen asti ei into riittänyt, mutta kyllä kunnolla oltiin kiinni! Ylpeä olen pienestä pöllöstä, joka löysi sisäisen vinttikoiransa aikaan 10.88s, mikä oli joukkueen nopein aika!
Myös Mauri teki hienon ja varman juoksun tyttöjen kanssa, aikaan 11.32s. Wilpertti olikin tämä joka aiheutti vähän toisenlaista häsellystä. Neiti ei missään vaiheessa innostunut vieheestä niin kuin muut pärinäkoneet, vaan oli vähän "hälläväliä" asenteella. Varmaan mietti ettei "kokenut myyrämetsästäjä", mene tuollaiseen viehevitsiin. Lähdössä tappijalka Wilma taisi jäädä vähän turhan pitkän välimatkan päähän vieheestä ja yllättäen pitikin kauhistua aidan laidalla helisevää staffijoukkoa. Niinpä siinä pyörähdettiin pariin otteeseen, kunnes äiti lähti mukaan juoksemaan ja maaliin päästiin aikaan 32.04s.
Taas meidän blogimaiseen tapaan, kiitokset kaikille mukanaolleille! N&N-hupijaosto pyrkii jatkossa edustamaan vuosittain tapahtumassa, eikösjepa? ;)
Kun Sveitsin vinttikoiraradalle löysimme, jäi aikaa ihan hyvin pytingin pystyttämiseen. Iines otti jo radan laidalta hirmuisen innon vieheeseen ja vinkui, kiljui, veti, hinasi ja kaikkea muuta mahdollista oranssin härpäkkeen perään.
 |
| Iineksen uusin ihastus. |
Toisena matkaan lähti Iines. Voi sitä pienen, kaljun naisen intoa! Ensin piti maistella vähän hiekkaa ja vasta sitten päästiin pinkomaan kunnolla. Iines otti jopa vieheen kiinni, tappamiseen asti ei into riittänyt, mutta kyllä kunnolla oltiin kiinni! Ylpeä olen pienestä pöllöstä, joka löysi sisäisen vinttikoiransa aikaan 10.88s, mikä oli joukkueen nopein aika!
Myös Mauri teki hienon ja varman juoksun tyttöjen kanssa, aikaan 11.32s. Wilpertti olikin tämä joka aiheutti vähän toisenlaista häsellystä. Neiti ei missään vaiheessa innostunut vieheestä niin kuin muut pärinäkoneet, vaan oli vähän "hälläväliä" asenteella. Varmaan mietti ettei "kokenut myyrämetsästäjä", mene tuollaiseen viehevitsiin. Lähdössä tappijalka Wilma taisi jäädä vähän turhan pitkän välimatkan päähän vieheestä ja yllättäen pitikin kauhistua aidan laidalla helisevää staffijoukkoa. Niinpä siinä pyörähdettiin pariin otteeseen, kunnes äiti lähti mukaan juoksemaan ja maaliin päästiin aikaan 32.04s.
 |
| Team. "Maurin Enkelit" koiraväki vasemmalta: Iines, Roosa, Wilma, Telma, Mauri ja varakoira Leevi |
Hahah toi "mutta Roosallahan on siivet" ihana :3
VastaaPoistaTeidän joukkueen paras oli Maskotti-Telma The Wannabe Enkeli. <3
VastaaPoistaAnne ja Kormun Komee ja sen poika the varajäsen
Haha kiitos :D
VastaaPoistaTelma oli aika jyrääväinen (;