Tää viikonloppu kyllä näytti kuinka rumaa jälkeä saa aikaan kisajännitys :p Aina vaan ei voi mennä putkeen..
Ja myönnetään nyt muistinkin jo pettävän, koska en ole muistanut kirjottaa.
Urakka alkoi perjantaina kun oltiin ilmoteltu ensimäiseen mini1 starttiin. Tuomarina Marjo Heino ratapiirros
tässä.
Rataantutustumisessa alkoi noi kepit ja kepeiltä Aalle meno heti jännittään. Alku rata menikin hienosti, Roosan kiinnostus pysyi töissä eikä nurmikossa, eikä vauhtikaan mennyt eri alustalla ihan sekaisin, omasta mielestä aika tuttua menoa. Helle ehkä rakotti hevosvoimia, muuten tosi hienoo (: Vitoshypyltä taidettiin jopa vähän irrota putkeen! Mutta tättädätää, hienous loppui nurmikkoon kun valssasin kasin edessä ja koira tyssäsi haistelemaan. Meni multa ainakin ihan nuppi sekasin kun tahti pysähty. Matka kuitenkin jatku ja kepitkin meni jotakin väliä lukuunottamatta. Innostin koiraa taas liikaa, Roosalle tuli kiire, eli se jätti yhden välin välistä. Empäs huomannut vaan lähettiin sotkemaan Aalle, ja melkein jyräsin sen. En mä tieny et olisin voinu takaaleikata An :D Pikkulikka yllätti, pitää kokeilla treeneissä joskus. Ja toinen hylky sitten kolmesta kiellosta renkaalla. (Radalla luulin siis ettei hylkyä vielä ollut). Kahden sivusta menon jälkeen laitoin koiran istumaan renkaan taakse ja varmistelin kuntoon, superkehut radalla kun tuli oikeesta ja viimesen hypyn yli.
Taas tuli opittua asioita tolta radalta:
- älä innosta liikaa kepeillä.
- luota koiraan.
Lauantaina taas kisaamaan, yhteen viralliseen starttiin. Tuomarina Leena Rantamäki-Lahtinen. Rata vaikutti ensisilmäyksellä helpolta, eikä rataantuttumisessakaan tullut muuta murheen aihetta kun kepit. En meinaan oikein tiedä noista meidän avokulmista. Radalla taas todella hyvä vauhti kuonokaan ei mennyt maahan, ja yhdessä vaiheessa tuntui taas tulevan kunnon spurtti. Ja kepeille en muistanut rauhotella. Mielummin vaikka napsisi niitä yliaikanollia ja hankkisi luottamusta kepeille. No siitä vitonen. Sitten taas liikaa innostusta kepeillä. Vitonen. Kepeiltä taisin ohjata lentokoneena kun koira ampaisi omasta mielestäni aika epäloogiselle hypylle, mutta pelastipa meidän virhepistepommilta. Tuloksena taas HYL.
Sunnuntaina meillä oli edessä kaksi starttia, joukkue AgiFolkit ja Avo SM nuoret. Itse viettelin yön Siivikkalacityssa
Annan ja pystykorvamarsujen kiitokset sinne :D !
Päivän ensimmäinen startti oli siis AgiFolkit joukkueen kilpailevien minien joukkuerata. Rata vaikutti kivalta mutte, olin kyllä pikkasen huolissani sen kulusta, A ja sen alta menevä putki ehkä päälimmäisenä mielessä. Ankkurina radalle meno jännitti hirmuisesti ja pää nollaantui sitten radalla. Kiittäkäämme jännitysta :D Muiden tehtyä huiman upeat nollat, pamautettii radalle ja heitettiin renkaan sivusta läpi. Toisella korjauksella meni. Putken sijasta Roosa valitsi renkaan, toki otin aikas tiukasti haltuun ja vapautin sitten lähempänä olevalle Alle. Hyppy ja sitten käännyttiin tosi hienosti, takaisin Alle. Haltuunotto taisi jäädä pikkuisen päälle. Putkesta hienosti lähti takaakiertoon ja kiasus Roosalla oli hieno keinu! Ja keinulla mokasin itsekki, kun joku itiö käski valssata. Enhän mä sellasta suunnitellut ja sitten iski blackout. Se oli pelottavaa, ei oo ennen sattunu. Sitten vaan etiäppäin ja heitin Roosan takaakiertoon, siitä lisää sakkosekunteja. Päässä pimeni ja lähdettiin vielä yhden hylyn voimin vetämään radan kahta viimeistä estettä, puomia ja hyppyä.
Näin tälläkertaa. Agifolkit sijoittuivat kuitenkin kilpailevien minien luokassa sijalle 35, kun koko kisassa oli mukana 65 joukkuetta. Mahtavaa, ensi vounna mekin muistetaan rata niin reväytetään folkkivoimalla oikein kunnolla, eiksje? ;DD
Roosan hiano keinu ja ohjaajan älynväläys joukkueradalla.
Kuva: Jukka Kumpusalo.
Pitkän odottelun jälkeen oli aika viimeisen startin ja Roosakin alkoi olemaan ihan naatti. Tuomarina oli norjalainen Jan Eigil Eide, joka tuomaroi myös avo sm juniorit ja käytti junnujen simppeliä rataa myös nuorille. Ainoa paikka Roosan hylkyyn oli puomin alla oleva putki, mutta ei se mennyt huolestuttamaan väsyneet pölhelön kanssa.
video radasta!
Olisipas pitäny lähteä koiran kanssa samaan aikaan, ei olis tuollu tuota kaunista alkua ja löysäilyän, mikä toi putkikin oli olevinaan? Kauniit ovat äänitehosteetkin, meinaan siis omiani. Kannustuksesta ja kommentoinnista kiittäkäämme Veeraa, Annaa ja Veronikaa. Taitaa se äitikin siellä keppien prässäyksestä höpistä. Kuvaamisesta kiitetään Annaa jolla tuli majoitultua :D
Ja jos nyt vielä jotain pitäisi sanoa radata niin näkeehän tossa viikonlopun ja säätilan ihmeet, taidetaan molemmat olla pikkasen jäätelöllä.kepit kuitenkin puhtaasti. Mutta An kontakti, kaikkea se tuomari antaakin anteeksi. Saatiin kielto ekalta esteeltä ja roimat yliajat, jos mokaa ei olisi tullut niin en tiedä oltaisko siltikään ylletty ihanneaikaa, eteneminen oli 3m/s. Hienot spurtit koira kuitenkin tajusi saada keinulle ja pussiin. (pst. ylpeänä myös tosta kääntymisestä ennen pussia whoah!)
Loppuun vielä kuvatuksia c: Veronika Kuusla (: (klikkaamalla isommiksi)
