Team Telma ja Eddie 7vko
Telma taitaa juhlistaa tyttövärin voittoa.
Vaikka silmissä viliseekin possunpunaista ja pieniä folkkilapsia, niin luultavammin kaikki on kuitenkin kunnossa. Tuli meinaan se päivä, jolloin Ira kyllästyy vanhaan valkoiseen ja päättää vaihtaa väriä. Vielä kun pikkuneiti jää taloon, niin vedettiin kunnolla vaaleanpunaiseksi! Operaatio ei edes ollut niin hankala kuin alkuun pelkäsin, tästä päästiin aikas kivuttomasti. Vielä on tosin pahin edessä, eli sivupalkkiin tietojen laittaminen. Siinä saattaakin vierähtää tovi.
Fanni
Lapset kuitenkin kasvaa rytinällä, niin B- kuin C-lapsetkin. Fanni kävi meillä maanantaina kylässä ja neidillä on kyllä hirmuisesti vauhtia! Välillä Eddie ja Telma saivat ihan kunnollakin leikkiä neidin kanssa ilman sen suurempia lentelyvaaroja. Mutta kun nyt pääsen Fannista puhumisen makuun, niin pitää kehua kuinka hirmuisen hyvä karva neidille on tulossa! Karkea kuin mikä ja tässä puhutaan vielä pentukarvasta :D Can't wait, mitä neidistä tulee, iloisia ainakin ollaan!
Nyt pitäisikin alkaa katselemaan noita näyttelyiden ilmoja kuntoon ja kesätöitä etsiä vielä näin matti myöhäsenä. Leirejä kun olisi kesällä tulossa kaksin kappalein ja kisojakin siihen päälle, niin kuten äitikin sanoi: ei se ilmaista ole. Nyt teini ottaa itseään vaan niskasta kiinni, that's it !
No eipäs kuulosteta noin luovuttaneilta! Mua vaan vaivasi taas otsikoiden puute, joten tie vei wikisitaattejen Aku Ankka-osastolle, ja kappas keppanaa :D
Viikonloppuna oli siis Vaasa KV, ja näyttelyyn liikkuminen tapahtui ekaa kertaa julkisilla. 07.05 nousin Kangasalla bussiin ja harrastelin vähän maaseutumatkailua, kunnes pääsin Tampereen rautatieasemalle. Siellä sitten nähtiin Sinikka ja junassa majaili jo Jenny, jonka seuraksi mentiin sitten melkein tyhjään lemmikkivaunuun. Taajamajunalla matka jatkui Seinäjoelta ja kyllä onnistuttiin aika hienosti näissä jutuissa :D
Vaasasta päästiin hyvin Botnia hallille, vaikka pelättiin pientä kiirusta. Löysin Susannan alun epäilyistä huolimatta ja sain kuulla Rauhan mahtavasta suorituksesta, neiti oli napannut ROPin aamulla! Saatiin muutettua hienon pörriäisen häkkiasumus JH-kehän laidalle ja sitten katsomaan nuorempia.
Kehässä hommat olisivat voineet mennä paremminkin. Susanna oli samojedikehällä junnukehän aikana, eli keskittymisongelmia oli pienellä Riehu-Rauhalla. Niimpä kehä meni vähän sähläykseksi kaikin osin, ja neiti stressasi hirmuisesti. Niimpä jätettiin kehä kesken, koska kumpikaan ei tuntunut oikeen nauttivan menosta. Rauha on kyllä mahtava persoona, eli kiitos kun sain kyseiseen pystykorva tapaukseen tutustua :)
Vanhempien kehän aikana tapahtui kuitenkin erittäin positiivinen asia, nimittäin pääsin eroon karvakoirakauhustani :D Pääsin nimittäin avustamaan cotton de tulear kasvattajaa BIS-kasvattajakehään! Kyseessä oli siis kennel Whiteheart Lane-ryhmä :) Esittämäni Ella oli aivan mahtava tapaus ja olihan sie hienoa päästä isoon kehään marssimaan KV-näyttelyssä. Vaikka sijoitusta ei tullut, oli kokemus hieno!
Sekava ja tynkä "koulussa koeviikolla"-päivitys, mutta kiitos vielä kaikille seurasta (:
Ira leikkii pentuhandleria.
Karloon Couldn't Be Quiker "Telma" 5½vko
Huhhuh, tärpästikkeleille on tulossa 7 viikkoa täyteen, vauhtia riittää, toisin kuin blogin kirjoittajalla. Eddielläkin on jo hienosti jalat alla, laatallakin mennään niin että nuppu tutisee. Seisottaessa kuitenkin huomaa ettei takaosa ole vielä niissä vahvuuksissa kuin siskolla, mutta hienosti herrakin tahtoessaan jököttää. Viikonloppuna Kirsi ja Jaana kävivät lapsia katsomassa ja oli mukava kuulla kunnon kommentteja. Kiitoksia!
Karloon Couldn't Be Faster "Eddie" 5½vko
Ja kun taloon tulee pentuja, niin tulee myös pentupaketteja! Kennelliitolta on tulleet jo paperit, eaglen pentupakettikin haettiin postista. Taas on pennuille ruokasäkit ja kasvattajallekkin annettiin pikkusäkki, tälläkertaa ankkaa.
Laitettiin myös nutrolin tilaus vetämään, pentuöljypurkki tuli ja ekan kerran hommattiin myös litran pönikkä ravintoöljyä. Kyllä taas riittää, on se litranen meinaan aikamoinen "kanisteri". Samassa setissä saatiin myös pentujen pentupaketit, lippua ja lappua riitti ja pussi siinä samassa.
Nyt vaan odotellaan pihan sulamista niin päästäisiin kunnolla ulkoilemaankin :) Tynkäpäivitys, mutta jospa kirjoittaja tästä aktivoituisi.
Treenejä on tältä viikolta takana niin Roosan kuin Wilmankin osalta, ja on saanu molempien päivien jälkeen kysyä, että mitä ihmettä mä oon tehny oikein, kun mulla on tommosia koiria millä treenata! Toivotaan ettei kyseessä ollut vaan koko maaliskuun kestävä aprillipila, vaan että meno jatkuisi yhtä huikaisevana hela huhtikuun!
Sitten Roosan keskiviikkoon. Anu oli pitämässä treenejä, rata tuntui mukavalta meille, sillä hommia tulisi riittämään. Heti ensimmäisenä huolestutti kahden hypyn jälkeinen, ihanasti laitettu putkensuu, joka ei kuitenkaan houkuttanut, kiitos varmaan liiallisuuksiinkin mennyt haltuunotto. Renkaan haut oli jes! Vähän huolestutti onko ennen mammalomaa tehty hihnareeni vaipunut unholaan, mutta kertaakaan ei sujahdettu välistä, eli olemme taas askeleen lähempänä kisakenttiä. Keppien haku ei ollutkaan niin simppeli kahdella ensimmäisellä kerralla, kuten videosta huomaa. Roosa otti häiriön siitä kun ei nähnyt meikäläistä, meidän kepit kun ei mitkään itsenäiset ole, ainakaan hankalammista kulmista. R haki kuitenkin aina oikeaan väliin, siitä pointsit! Loppu rata ei ongelmia sitten tuottanutkaan, mahtava into löytyi puomille viedessä. "Prkl sinä minua siinä kauemmas vie, mä tahdon jo!" Pussi veti yllättävästi, mutta onneksi se putki lopulta löytyi.
Parin korjailun jälkeen homma alkoi sujua paremmin. Ohjasin toiselta puolelta ja ainakin yritin venailla koiraa ja panostaa kilpajuoksuun. Loppuun tehtiin vielä layerointi treeniä puomin takana oleville hypyille. Puomi veti kuitenkin enemmän, ja alkuun piti tehdä parit takaaleikkaukset kyseiselle hypylle, että hainkin koiran eri puolelta. Sitten homma alkoi sujua! Ensimmäisellä kerralla R vähän kyttäsi hämillään kun juoksinkin puomin toisella puolella, mutta haki kuitenkin hypyn, eikä tullut luokse. Toisella kerrall haettiinkin hyppy sitten paremmin. Loppuun vielä rata puomin sijasta layerointeina ja homma toimi! Loppu rata meinasi vaan unohtua kun aloin siinä Roosaa palkkaamaan, mutta mahtava fiilis jäi tuostakin onnistumisesta :)
Wilman treenit.
klikkaamalla isommaksi.
Wilma oli siis tapansa mukaan treenailemassa torstaina. Mentiin radanpätkää, mihin sisältyi kummastuksina rengas, pituus ja pussi. Kummempia ongelmia ei kuitenkaan tullut. Rengasta otettiin ensin yksittäisenä, ja väärästä välistä hypyt jätettiin huomioimatta ja renkaan läpi menosta huimat kehut. Ripeästi Wilma tajusi mistä sitä kehua taas saikaan ja homma alkoi sujua.
Aloitettiin sinisellä radalla. Jätin Wilman vinoon ensimmäisen hypyn taakse, ja kävelin itse kolmoselle. Ja se pysyi paikallaan! Ensimmäisellä kerralla juoksi kyllä ykkösen ohi, jätin seuraavalla kerralla vähemmän vinoon ja hain lähempää kakkosta. Sitten ei enää ongelmaa, ja mäkin uskallan jo selkeemmin käskyttää Wilmaa, jolloin menee viestikin perille. Oon tainnu ennen turhaan hössöttää. 4 putkeen irtosi mukavasti niin pääsin hyvissäajoin vitoselle, ja työntämään 6 takaakiertoon. Pituus oli alkuun yksipalainen, mutta kaksipalaisenkaan kanssa ei tullut ongelmaa. Radassa renkaan kansa tuli kiire, palkattomuudella sekin saatiin sitten sujumaan, kunhan neiti taas malttoi keskittyä. Pussissa jäi ekalla kerralla jumiin ja pakitti pihalle, muilla kerroilla hyvin vaikka hitaasti tuleekin. Huimasti siis kannustusta tähän juttuun.
Punaisella radalla alku hämäännytti. Wilma pysyi taas hyvin paikallaan, mutta likan sai hakea aika tiukasti kakkoselta (joka on muuten laitettu vahingossa takaakierroksi, suoraan sille tultiin). Wilman sai pyytää kunnolla oikeaan käteen kiinni, muuten lähti juoksemaan selän takaa pussin kankaan päälle. Pituus meni kuitenkin hyvin ja käännös pussille myös. Pussin ja hypyn välissä ehti persjättää hyvin. 6 putken jälkeisen persjätön kanssa meinasi tulla kiire, mutta selvittiin. Lisäksi pääsin eroon Wilman kanssa vaivanneesta "Voinkohan takaaleikata putkeen"-jännityksestä, kun se onnistui 8 kohdalla niin mainiosti! Loppuradassa ei juuri ongelmaa ollutkaan :)
Tämä viikko on siis jättänyt aivan mahtavat fiilikset :D Lisäksi pennuilla, eli Telmalla ja Eddiellä on huima vauhti päällä, ja kiinteä maistuu. Lisäksi lapset löytyvät jo KoiraNet jalostusjärjestelmästä! Taas voi olla tyytyväinen kennelliittoon.
