Kisakertomus: tälläkertaa kuvin

Kolmijalkainen agilitynorfolkki kyttää, kyttää ja kyttää..

Ja kyllä sitä videotakin tulee, mutta jälkiläteen. Oon nimittäin viettämässä kesälomia mökillä ja käytössä tosiaan on nyt pikkuläppärin piuhan katkettua (kiitos siitä Telma) iso könstikäsläppäri, joka ei huomannut videokameraa ollenkaan, vaikka sen törkkäsi mihin tahansa USB-kohtaan. Murmur. Onneksi kuitenkin nettiyhteys toimii niin saadaan blogikin päivitettyä, vaikkakin hienosti ajasta jäljessä. Mutta parempihan se on myöhään kuin ei milloinkaa, ja pahempiakin lagaamisia on blogissamme tavattu!

Meidän radan moment of truth.

Osallistuttiin siis vain agiradalle, koska hypärinolla tuli napattua viime kisoissa noin 9 kuukautta sitten ATT-areenalla. Radan tuomaroi Kari Jalonen.
Rataantutustumisessa eniten huomiota kiinnitti kepit, sinne vienti ja sieltä haku. Osoittauduin taas erilaiseksi nuoreksi minien keskuudessa, ohjaamalla kepit eri puolelta, mutta makseissa kyseistä ohjausta näkyikin sitten jo enemmän. Meille sen kuitenkin arvelin toimivan, sillä me ei tappijaloilla paljoa viitsitä kerätä ylimääräisiä sekunteja, ja R on viimeaikoina kestänyt edistystä kepeillä hyvin.
Toinen pulman paikka rataantutustumisenssa oli A:n jälkeinen suunnanvaihdos, mutta ei sitä radalla voinut enään ongelmaksi kutsua, hyvin nimittäin meni!

Roon rentoa menoa puomilla.

Starttiinkin olen tyytyväinen, vaikka tulokseksi tulikin HYL. Roosaan sai kunnon innostukset ennen lähtöä kun leikittiin Saran antamalla nakilla. Leluhan ei kiinnosta muuta kuin harvoissa tapauksissa harvoina päivinä, joten me leikitään ruualla. Siinä hötäkässä sainkin reiän etusormeen ja peukaloon, mutta näitähän sattuu kun koira on ahnepossu.
Lähdössä Roosa pysyi hyvin, mikä nyt ei ole järin yllättävää. Myös alun kolme estettä sujuivat sulavasti ja vauhdilla. Vauhti tuli huomattua myös kepeillä kun en rauhoittanut, enkä käskyttänyt selvästi joten rouva R haki toiseen väliin. Korjattiin ja lopussa otin koiran liian nopsasti matkaan keppien toiselta puolelta ja viimeinen keppi jäi kiertämättä. Tilanne selkenee sitten paremmin kun näette videon, mutta se on todella pienestä kiinni. R on jo lähtemässä pujotelemaan sitä vikaa väliä, kun sieppaan sen mukaan. No, joskus olen ajoissa... liiankin ajoissa...
Loppurata oli kuitenkin sujuvaa ja reipasta menoa. Muuri ja yksi rima kolahtivat, koska kehuin päällä, muuten kaikki 30cm rimat pysyivät hyvin ylhäällä. Kontakteille ei tullut kunnon stoppia, mutta ei se ylikään hypännyt, eli idea oli olemassa. Enkä varmaan taaskaan käskyttänyt tarpeeksi.
Mutta hyvä fiilis jäi kisoista!

Piiiituuuuuuuuus!

PHKP-leirin kisoista sivun täytettä
© Enni Liinoja

Eilen nuortenvalkussa treenattiin tämän päivän, eli tiistain, iltakisoihin, joihin todella moni valkkulainen on ilmonnut. Niinpä treenattavana oli Kari Jalosen 1lk. agirata, tosin aavistuksen verran muunneltuna, koska kontista ei löytynyt lainkaan rengasta ja rataan lisättiin myös pituus treenin kannalta. Minähän se olin joka pituutta vinkui, sillä en todellakaan luottanut Roosan suoritukseen kyseisellä esteellä.

Rata oli hyvin suoraviivainen ja simppeli, taisi olla jopa yksi valssi koko radalla ja yksi tiukempi haltuunotto. Sää oli sen verran viileä, ehkä n. 14°C joten rimat nostettiin ensimmäiselle radalle 30-35cm. Ja hyi mä inhoon niitä. Radalta kolahtikin yksi kolmevitonen alas ja sitten törttöiltiin pituudella, kuten olikin arvattavissa, joten tuloksena 10 ja alitettiin ihanneaika yli kahdella sekunnilla. Radalla puomin ja A:n alastulokontaktit meni ihan kivasti, A:lla vähän kyttäili ja hiippaili.

Toisella kerralla kaikki rimat olivat 30cm, yksikään rima ei kolahdellut alas mutta pituudella jälleen. Kontaktitkin jäivät pysähtymättä, kun R jäi kontaktin jälkeen stoppailemaan "Niin näinhän mun piti tehdä-eiku?"-fiiliksillä.

Loppuun vielä pituuden tehotreeni. Alessa naksautteli naksuttimella (kuinka tyhmältä toi kuulostaakaan..) aina kun tassut ei koskenut. Ensin yhdellä palalla, minkä suorittaminen onkin varmaa. Pohjalle siis muutama onnistunut toisto ja *naks* näin. Sitten kaksi palaa tiiviisti yhteen. Ensin otettiin kosketuksella, mutta kun pidensin käskyä ja sitten saatiin hyviä ja puhtaita suorituksia. Vielä viimeiseksi kasvatettiin hitusen kahden palan väliä ja yksi onnistunut toisto ja jätettiin siihen.
Loppuun vielä kerran kontaktit, joista hyvät on/offit. Nyt vaan kisajännitystä hillitsemään!

Turkit kasvaa tohinalla

Tänään pidettiin sitten äidin kanssa vanhusten trimmauspäivä, eli uhreiksi joutuivat Iines ja Roosa. Roosan turkki nyt onkin ollut jo hetken aikaa hyvällä mallilla, mutta nyt myös Iines alkaa näyttämään koiralta. Nunulla pahimmiksi paikoiksi olivat oikeastaan muodostuneet korvat, karvaa meinaan lähti sen verran. Lisäksi yksittäisiä hörhökarvoja löytyi jaloista ja taidettiin noita kulmakarvojakin ohentaa. Vielä joudutaan kuitenkin odottelemaan kunnon koristekarvoja ja kunnon mustaa tuon harmaan tilalle ennen mahdollisia kehäsuunnitelmia.

Roosalla taas siistittiin jälleen niskaa ja etuosaa. Karvaa tuntuu kasvavan kyseisiin kohtiin aivan vietävästi. Lisäksi turkki oli huiman paksu hännäntyvestä. Turkki ei muutenkaan ollut ehkä aivan terässä kun tuolla järvessä ollaan vietetty hyvin aikaa ja eilenhän tuli körilästä oikein uitettua. Rouvasta tuli kuitenkin ihan hyvän näköinen ja pitäähän se turkki vielä katsoa läpi ennen Hyvinkäätä. Ja ehkä vielä iltakisoja edeltävänä päivänä olisi hyvä saada ehkä jostain paksuja kohtia ohenneltua, jospa niitä jalkoja löytyisi lisää (;

 
Yksi pieni hörhö sen sijaan käytti aikansa trimmauksien aikana järvessä ja sen huomaa :D

Jopa hiostaa - ja vielä lämpenee

Huhhuh, oli meilläkin sää korkata Roosan agireenit nyt juoksujen jälkeen! Mauton mittari näytti kevyesti 32°C ja mehän mennään treenimään Eteläpuistoon Alessan ja Saran kanssa :D Onneksi kentälle tuuli välillä, järven vieressä kun oltiin ja kesken treenejäkin saattoi käydä kastamassa ja juottamassa koiran. Osaan kuvitella mikä helleloukku Niihama on tällä kelillä.. Ja ne hyttysetkin vielä.

Alessa ei ottanut kelpiepoikiaan mukaan ja perimmäisenä tarkotuksena oli ottaa Fasun kanssa keppejä, joska Sarakin on starttaamassa ensi viikon iltakisoissa. Niimpä rakenneltiin parista putkesta, muutamasta 15cm rimalla varustetusta hypystä, kepeistä ja A:sta tunniksi ohjelmaa. Roosa toimi todella vikkelästi! Intoa riitti helteestä huolimatta ja putkiin irrottiin hyvin, sillä myös hypyn leijeröinnit onnistu mallikkaasti.
Lisäksi A:n kontaktit toimivat, taisi tulla kaksi läpijuoksua.. Alkuun kontaktit olivat myös aika hitaita, R taisi varmistella paikkaa, mutta loppuun tehdyt yksittäiset kontaktit oli tosi jees! Vetokin oli niin kova A:lle, ettei takaaleikkauksetkaan tuottaneet mitään ongelmaa, happy with that.
Kepit meni kanssa hyvin, yksi väärä alotus, koska ohjasin tooodella löysästi. Kerran jätti pujottelun kesken, koska potkasin se verran suurta kiveä, että Röhväle luuli sen olevan ruokaa. Pitää muistaa toi kisatilanteessa. Lopussa kesti hyvin irtoomista ja ehdin ihan hyvin valssaamaan ja ottamaan koiran toiseen käteen (vaikka se putki oli silti paljon mieluisampi vaihtoehto).
Loppuun vielä namikuppisuoraa, hyppy hyppy putki, ja hyppy putki putki.Ja Roosan perässähän en pysy noissa tilanteissa :D