Jokaisen syksyn löytö.

Nina Nesbitt - Boy

Mä en tosiaan ymmärrä kuin voin "unohtaa" noi lenkkimaastot. Kyseessä on läheisen pururadan perällä oleva metsä, ei mikään hirmuisen suuri, mutta monella tapaa vietävän ihana. Korkeuseroja, kalloita, valoa, pehmeetä sammalta ♥ Niin mahtava paikka! Jotenkin ajaudun sinne syksyllä ja sitten taas jätän menemättä ennen seuraavaa syksyä. Kamera matkasi viime postauksessa mainitulla kerralla mukaan, silloin mestoilla oli vain Roosa Telpanderin mökkeillessä isäpuolen kanssa. Toisella kerralla mukana oli koulusta lainattu 1100D, jolla lähinnä leikin videon kanssa. Mutta tässä saatuja räpsyjä!

♥

Mainitaan vielä täälläkin, että vaikka mun muut blogit on melkosen lyhyeen tyssänny, niit toissapäivänä pystyyn iskettiin mun lukiodiplomin valmistumista seuraava kyhäelmä. Saa jää seuraamaan jos kiinnostaa! Kyseessä on siis jakson mittainen kuviksen laaja työ, jota halutessaan voisi verrata yo-kokeisiin. Jänskättää pirusti kuin toi tosta lähtee.

Rapaa lennättävä treenikatsaus.

Bastille - Flaws

Kohisevaa ja väreiltään varsin tunnelmallista kuvamatskua kahden viikon takaisista Wilman treeneistä tämmösen katsauksentyngän ohella. Hirmusesti en treeneistä kyllä muista, kun en niitä taaskaan ajoissa ole päivittänyt. Mutta ainakin tämän viikkoiset Wilpertin treenit on tallessa muistin perukoilla.

Kuvien kerralla otettiin ihan peruskivaa rataa, Wilman kanssa skipattiin kepit pinkoilemalla. Radasta en koommin muista, mutta ongelmana tuntui olevan takaakierto + persjättö. En osaa poimia saippuan lailla liukasta Wilmaa kyllin vikkelästi hypyn yli, niin sieltähän kierretään takaa koko hyppy. Hypyn eteen valssatessa ei ongelmaa ole. Huomaa taas kuinka mä ajattelen liian "roosasti" Wilmaa ohjatessa. Ei Roosankaan kanssa voi ohjatessa olettaa, mutta enemmän kyllä saa anteeksi kuin Wilpertin kanssa.

Keinua me hidastellaan yhä. Toivottavasti talvikaudella saatais kepit ja tämä kuntoon, niin päästäis starttailemaan virallisiakin. Toisinaan tulee hidastettuna niin superhienoo toistoo, toisinaan taas koko este juostaan ohitte. Pitäis tosiaan keksiä mikä siinä jökittää. Kuvassa on meidän hätäratkaisu, eipä sitä keinua yleensä tuu ite hidasteltua. Joskus oli eri fiilis Wilman kanssa kisaamisesta, mutta nyt innostais niin vietävästi! Jotenkin Roon kanssa kisaaminen ei kiinnosta siinä määrin kun Wilpert. Pikkunen tuntuu aina antavan sen 110%. Ainakin useimmiten, olihan meillä ne yhdet möllit joissa meno oli jotain aivan muuta.

Viime keskiviikkona Alessa päätti laittaa treenaajien muistit koetukselle mutasäässä. Allekirjoittaneen aivot olivat ainakin ihan ulalla aikasemmin päivällä olleiden kirjoitusten takia, mutta kumman hyvin hässäkästä kuitenkin onnistuttiin. Esteistä muodostettiin neljä lyhyehköä rataa ja nämä kaikki opeteltiin kerralla. Radalle mennessä Ale kertoi mikä radoista suoritettaisiin. Ratiksessa meni niin aloitushypyt sekaisin ja päätinpä itse radallakin tehdä vähän kunniakierroksia.

Märkä keli ei oikein inspiroinu Wilmaa menemään toiseen mutkaputkeen, tai sitten siellä oli jotain muuta varsin ällöittävää. Onneksi parilla palkkauksella alkoi homma sujua ja ällöilyt jäi leluhehkutuksen varjoon.

Mutta Saralle kiitos "tunnelma-agility"-kuvista! On meidän treenikentällä nätti järvimaisema! ♥

Takaisin ruotuun kokelas!

Mausi - sol.

"Tässä nyt on ollut vähän kaikenmoista"- tai "tuli pari muuttujaa"- selitykset taitaa olla ihan paikallaan. Päätin nyt olla editoimatta sen koommin noita meidän sunnuntain videoita. Tiivistettynä: vedettiin kankitulokset molemmilta radoilta, kun R alkoi haukkumaan tuomaria ja veti radat sitten läpi silmät selässä. Jotain kertoo se, että otus hidasti kävelyvauhtiin jälkimmäisenä olleella agiradalla. Roo ei tykkää lippalakkipäisistä miestuomareista, jtoka sen mielestä tiputtelee muurinpalikoita (Syy kun ei tietenkään ole rouvassa itsessään tai eteenpäin viemättömässä ohjauksessa.)

Rutun kanssa käytiin kunnolla metsälenkkeilemässä tossa 22. päivä, kun lähdin vähän haukkaan happea kameran ja muorin kanssa Iineksen avautumisvaiheen aikana. Mun oli parempi pysyä poissa häiritsemästä, eikä synnytys siinä vaiheessa niin pitkällä, että pitäisi olla valmiina kahden ihmisen voimin valvomassa.

Epäonnistunut kuva-arvoitus.

Mutta niinhän siinä kävi, että 22. päivä maailmaan tupsahti Iineksen lapsoset ♥ Iines on selvästi jo päättänyt päivämäärän, sillä myös Telma ja Eddie "näkivät" päivänvalon 22. päivä. Tuo epäonnistunut kuva-arvoitus kenties antaa käsityksen meidän marakattien lukumäärästä. Kaikista ihaninta tässä on kuitenkin kertoa se, että kaikki synnytyksessä meni hyvin ♥ Viimeiset kaksi pentujen syntymispäivitystä ovat kuitenkin käsittäneet niitä inhottavia kotiutusohjeita. Nyt voidaan vain ihailla superäiti Iinestä!

Mutta nyt meidän laatikossa pulskistuu neljä prinsessaa, kaksi punaista ja kaksi bläkkäriä. Synnytys sujui hienosti, Iines hoisi kaiken aivan itse, paitsi viimeisen kanssa äiti joutui ihan vähän auttamaan. Plikat ovat kyllä oikein reippaita tapauksia jok'ikinen ♥ Aika vaan viilettää niin hirveän nopsaan, tytöt kasvaa ihan silmissä. Ensi viikolla alkavat simmutkin aukeilla. Tää menee jo ihan lässytykseks ♥

Sunnuntaita parempi lauantai.

Calvin Harris feat. Example - We'll Be Coming Back

Pitkästä aikaa kisoihin, ja oli kyllä huisi päivä! Kartturina B-radan hypäri tuntui ratiksessakin jo mukavalta, vaikka päätetty takaaleikkaus kepeille hirvitti jossain määrin. Onhan se treeneissä onnistunut useesti, mutta kisatilanne on aina eri. Samoin muurin sijoitus jäi mietityttään, mutta päätin vaan juosta pitkäksi, siitä huolimatta että edessä siintävä valssi tulisi olemaan vähintäänkin mielenkiintoinen.
Radalla fiilis oli myös hyvä. Lähdössä R oli melkoisesti hajujen pauloissa, mutta lähti kyllä mukaan hyvin. Rimat oli 30cm mikä tietysti näkyi taas vähän etenemisessä, mutta pituuteen ei koskettu, eikä muuri tullut alas. Sen sijaan muurilla oli haju (jälkeenpäin verkassa sain selville toiselta radalta olleelta, että muurin takana oli ollut nameja. Ei siis yllätä että hajumarsu oli siellä heti tonkimassa.. :D ) minkä kanssa tapettiin sitten aikaa. Loppurata taas ihan nappiin, ei ongelmia takaaleikkauksen kanssa! Videolta tajusin, että lähellä on ollut pienenmoinen jyrääminen, mutta eipäs tapahtunutkaan. Loppufiilis tästä radasta oli huippu, kannatti luottaa Röövään ♥

A-radan hypäri tuntui myös kivalta 15 minuutin (jep. viidentoista minuutin) ratiksen aikana. Mietintää aiheutti muurin linjaus taas, mutta onneksi sitä pystyi taas vähän pyöristämään ja venyttämään. Pussia ei oltu menty aikoihin, mutta en uskonut sen tuovan ongelmaa. Keinun jälkeinen ohjausviritelmä muodostui varsin pian persjätöksi, eikä loppuradassakaan ollut keppien jälkeen kuin putki ja pari hyppyä, joissa ei ollut mitään ongelmaa. Hyvä fiilis oli radalle lähtiessä!
Hitaan A:n jälkeen meno parani huomattavasti ja puomille oli hyvät vauhdit alla. Meno oli nättiä renkaalle asti, jossa neiti hyppäsi sivusta. Palattiin takaisin ja korjattiin ja jatkettiin rata kunnialla loppuun. Harmittaa vähän kun ei tullut videolle loppua, mutta eipä siinä mitään hirveen huikeeta skipattu.

Ja mä ainakin tykkään tosta kuinka Roosan ego (vaiko tuuli?) puskee pussin koiran edeltä auki. ;)