sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Rapaa lennättävä treenikatsaus.


Kohisevaa ja väreiltään varsin tunnelmallista kuvamatskua kahden viikon takaisista Wilman treeneistä tämmösen katsauksentyngän ohella. Hirmusesti en treeneistä kyllä muista, kun en niitä taaskaan ajoissa ole päivittänyt. Mutta ainakin tämän viikkoiset Wilpertin treenit on tallessa muistin perukoilla.


Kuvien kerralla otettiin ihan peruskivaa rataa, Wilman kanssa skipattiin kepit pinkoilemalla. Radasta en koommin muista, mutta ongelmana tuntui olevan takaakierto + persjättö. En osaa poimia saippuan lailla liukasta Wilmaa kyllin vikkelästi hypyn yli, niin sieltähän kierretään takaa koko hyppy. Hypyn eteen valssatessa ei ongelmaa ole. Huomaa taas kuinka mä ajattelen liian "roosasti" Wilmaa ohjatessa. Ei Roosankaan kanssa voi ohjatessa olettaa, mutta enemmän kyllä saa anteeksi kuin Wilpertin kanssa.


Keinua me hidastellaan yhä. Toivottavasti talvikaudella saatais kepit ja tämä kuntoon, niin päästäis starttailemaan virallisiakin. Toisinaan tulee hidastettuna niin superhienoo toistoo, toisinaan taas koko este juostaan ohitte. Pitäis tosiaan keksiä mikä siinä jökittää. Kuvassa on meidän hätäratkaisu, eipä sitä keinua yleensä tuu ite hidasteltua. Joskus oli eri fiilis Wilman kanssa kisaamisesta, mutta nyt innostais niin vietävästi! Jotenkin Roon kanssa kisaaminen ei kiinnosta siinä määrin kun Wilpert. Pikkunen tuntuu aina antavan sen 110%. Ainakin useimmiten, olihan meillä ne yhdet möllit joissa meno oli jotain aivan muuta.


Viime keskiviikkona Alessa päätti laittaa treenaajien muistit koetukselle mutasäässä. Allekirjoittaneen aivot olivat ainakin ihan ulalla aikasemmin päivällä olleiden kirjoitusten takia, mutta kumman hyvin hässäkästä kuitenkin onnistuttiin. Esteistä muodostettiin neljä lyhyehköä rataa ja nämä kaikki opeteltiin kerralla. Radalle mennessä Ale kertoi mikä radoista suoritettaisiin. Ratiksessa meni niin aloitushypyt sekaisin ja päätinpä itse radallakin tehdä vähän kunniakierroksia.


Märkä keli ei oikein inspiroinu Wilmaa menemään toiseen mutkaputkeen, tai sitten siellä oli jotain muuta varsin ällöittävää. Onneksi parilla palkkauksella alkoi homma sujua ja ällöilyt jäi leluhehkutuksen varjoon.

Mutta Saralle kiitos "tunnelma-agility"-kuvista! On meidän treenikentällä nätti järvimaisema! ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti