Terri-Eri, harvinaisen runsasta kehäelämää.

vanhempien JH-1
c: tanja seiloo

Jopas oli tyhmä veto tunkea tuo kuva heti alkuun, mutta eipä tuo meidän menestys enää mikään tuore uutinen ole. Kiitos lukio, nämä päivitykset kirjaimellisesti venyvät.

Tosiaan, se oli hirmuisen kylmä aamu Pälkäneellä, kun lähdettiin painelemaan kohti Tuomarinkartanoa, autossa kaksi koiraa, ihme ja kumma. Ei tuo Roosakaan aamulla meinannut uskoa mukaanpääsyään, kun laitettiin näyttelyvaatetta päälle. Parka ehdollistunut siihen että hän pääse mukaan kun kiskotaan treeniliivi niskaan ja lökärit jalkaan.

Folkkikehälle pystytettiin heti Heilurihännän leiriä ja sinnehän kokoontui mm. HH Black-pentue juhlistamaan 2v-synttäreitään! Voi meidän Iinestä, siitä on tullut iso tyttö. (:

Ja sitten kehään. Iines esiintyi muuten todella mallikkaasti, kaikenmaailman valeraskauksistaan huolimatta, mutta liikkeet eivät tykänneet sitten yhtään siitä märästä, ei kovin tasaisesta nurmikosta. Sitä huomas heti alkuun että aika melomiseksi tämä puuha meni. Lisäksi toinen korva lenteli vähän siellä sun täällä, meillä oli vähän kivaa!
Arvostelu:
Tuomari: Paula Valakari, Suomi
"Erittäin hyväntyyppinen narttu. Hyvä pää. Hienot tummat silmät. Toinen korva saisi asettua lähemmäs poskea. Hieman pysty lapa. Hyvä luusto. Hyvä runko. Voisi olla aavistuksen matalampi. Hyvin kulmautunut takaa. Hyvä häntä. Liikkuu leveästi edestä, muuten hyvin."
Avo-EH AVK2

Arvosteluun olen todella ylpeä, ja kyllä me se viimeinen serti jostain revitään niin saadaan valio taloon, muuallekkin kuin jääkaappiin (;

Iineksen kanssa pyörähdettiin vielä Heilurihännän kasvattajaluokassa, jossa oli Iineksen lisäksi veli Pyry (HH Black Jack), sisko Emma (HH Black Gem) sekä Jerri (HH Angel Gabriel) tuloksena ROP-kasvattaja, onnittelut Kirsille (:

Rotukehien jälkeen tuli taukoa ennen Junior Handler kehää, mitä varten Roosan kanssa treenailin telttojen takana, neidillä oli taas menohaluja, vaikkei agilityesteitä ollutkaan maillahalmeilla. Kai se oli niin ylpeä itsestään kun oli päässyt mukaan. Kaljukaisan esittämisvinkit kävin vielä keräämässä Hannalta, kuka siis treenasi meitä JH:ssa PHKPn leirillä. Eipä me mitään uutta kuultu, joten iloisella mielellä päätettiin mennä kokeilemaan 12 vanhemman juniorhandlerin joukkoon.
Ja olipahan Roosalla virtaa itse kehässäkin! Liikkeessä märkä nurmikko oli turhan kiinnostava, mutta seisoessa häntä pysyi yllättävän hyvin ylhäällä. Pari pakitusta ja jalkojen tälläystä niin taas hetki jaksettiin. Yksilöarvostelussa teetettiin vain edestakaisin ja kolmio, hampaatkin taisi tuomari, Heli Hietaluoma, katsoa itse. Liikkeet meni kivasti, vaikka säädinkin kohtuullisesti kehässä olevien telttanauhojen kanssa ja pujahtelin niiden ali, useaankin otteeseen, kunnon päähänpistot taas.
Kehä meni siinä körötellessä ja hauskaa pidettäessä, ja havahtuminen tuli vasta kun handlereitä oli viisi jäljellä. Perrkule, sijotus tulossa, ja siinä vaiheessa oli jo tavattoman tyytyväinen. Vielä kun viimeisiä edestakaisin liikkeitä menin Mimmi Tumppilan kanssa, oli aika epätodellinen fiilis. Ja kun se punainen ruusuke osui kohdalle niin huhhuh. :D Taisi mennä mun koiran kehumiset vähän yli.
Päivän paras-kehässä ehdittiin kiertää kertaalleen ympäri, kun kehän laidalta meille tuoltiin terrierit isolla teellä. Meinaan kaksi mustaa skynterrieri urosta, muistaakseni omani oli Tane. Esittäminen oli aikamoinen fiasko, kun heti ensimäisen metrin jälkeen herra heitti liinat kiinni ja sitten sain kaksinkerroin kyyristellä ja kehua, että herra totesi matkan jatkamisen hyödylliseksi :D Myös pöydälle nosto oli aikamoinen tilanne. Viimeisillä ympärimenoilla, vaihtui hemmolla ääni kellossa ja yllättäen sitä vauhtia oli vähän reilumminkin :'D
Sitten saatiin omat koirat takaisin ja yllätykseksi käteen ojennettiin päivän parhaan junior handlerin-ruusuke. Vauh! :D

Isoissa kehissä pääsin pyörähtämään aivan mahtavan kaverin, pinkin norwichi pentu Lucaksen kanssa. Vähänhän se meni sähläämiseksi, mutta ainakin oli hauskaa, poika hankki söpöyspisteet kotiin (:
Lisäksi esitin Iineksen ja Pyryn parikilpailussa. Liikkeet meni oikein mallikkaasti, seisomisesta ei voisi sanoa aivan samaa.
Ja vielä kerran oli suuntana kehä, kun vein Pyryn kasvattajaluokkaan. Ihastuin kyllä Iineksen veikkapoikaan ikihyviksi, aivan mahtava esitettävä kun se sille päälle sattui!

Kiitos hauskasta päivästä, jokaiselle paikallaolleelle !