I got it! Tiistaina Paignton ei muuten juuri ihastuttanutkaan, saldona iki-iloisen Leon luokka kolmonen, Oscar voitti avoimen ja sai reserven, Liza voitti luokkansa ja Dinkey oli luokka kakkonen. Leon esiintyminen oli yhtämoista sekamelskaa pöydällä, mutta seisotukset maassa meni mun mielestä jo paljon paremmin kuin Leedsissä! Saas nähä mihin tää tästä menee.
Herätys oli kuitenkin neljältä ja ajomatkaa neljä tuntia. Näyttelypaikalla ei kauaa aikaa vietetykkään ja takaisin ajeltiin viitisen tuntia. Matka meni kuitenkin rattosasti leffoja katsellessa Hannahin kanssa. Tai no oikeastaan mä katsoin vain Mamma Mia!-elokuvan alusta loppuun ja muuten pitelin luurit korvilla ja yritin lukea ja nukkua. Huomasi kuitenkin energiatasosta, että takana oli kuuden tunnin yöunet. Ei siinä muuten mut oon nyt tottunu nukkuun sitä 10 tuntia täällä ollessa.. :D
Mutta vaikka näyttely ei avannut viikkoa niin toivotusti kun sitä ois tahtonut, on pakko sanoa, että viime viikko oli huikea! Varsin normaali kaikella tapaa, paitsi että hoisin kenneltyöt loppuviikosta yksin ja vielä tietääkseni hyvin (ja hitaasti), mutta parempi hitaasti ja varmasti. Maanantaina meinaan kiristelin taas vähän hampaita kun viikonlopputyöntekijä, uusi sellainen, ei ollut tehnyt asioita niinkun mä oon ne oppinu ja opetellu. Kuinka nopeasti sitä voikaan kangistua kaavoihin? Hyvät ovat kylläkin kaavat, sillä ei hirmuisesti riemastuttaneet lavuaarissa lymyilevät likaiset tiskit, kun sunnuntaina olin auttamassa astutuksessa. Hoidin ne kuitenkin alta pois, ihan kun maanantai-aamuna haluisi ensitöikseen puhdistaa vajaata 50 vedessä lillunutta ruokakuppia..
Lauantaina suunnaksi otettiin York ja voi kiasus kuinka ihastuin kyseiseen kaupunkiin! Hirveesti en päässy kauppoja kiertämään, kun mukana oli Hannahin lisäksi Edin lapsenlapsi, joten pääasiassa kierreltiin vanhan kaupunkin katuja ja tsekkailtiin vanhoja paikkoja, jotka ihastutti kympillä ♥ Takuulla haluan päästä vielä joskus tulevaisuudessa, jos ei nyt niin myöhemmin, katsomaan Yorkia vielä vähän paremmin. Kaikki ne vanhat talot ja kadut, pikkukojut! Tykkään liikaa tälläsistä ♥
York Minster taas oli kokemuksena semmonen kirkko, että jäi Barcelonan Sagrada Familia toiseksi! Kun pääsi kaposelta kadulta aukiolle ja tuntui että rakennus jatkui loppumasti niin oikeelle, vasemmalle kuin ylöskin päin. Toisinaan tuntee olonsa pieneksi, tai kuten Hannah asian ilmaisi: "Toisinaan tuntee olonsa muurahaiseksi!" Kuulostan pahaseltakin kirkkoturistilta, mutta ne on vaan hienoja :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti