sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Semi lähtö, huono lähtö, hyvä lähtö, sama tulos.

Turku KV
ROP Heilurihännän Love Letter "Alice" VSP Heilurihännän Red Copper "Hugo"

Atlético Kumpula - Me Kuulutaan Yhteen

Tässä on mahdottoman moni päivitys jäänyt tekemättä, joten nyt olisi vuorossa kolmen KV-näyttelyn pommi.  Ensin vuorossa Turku, josta ylläoleva kuvakin on räpsäisty. Autossa mukana olivat Roosa ja Telma, ensimmäinen oli rotukehään menossa ja toinen oli menossa JH-kehiin, mutta eipäs sitten mennytkään. Muutamakin kävi tössälettä kokeilemassa, mutta hölmöläinen jäi vain tsiigailemaan tunnelmia. Kummallisinta oli se, että Tulppa oli pikkasen mun perään! Ei todellakaan paljoa, mutta yleensä noi meidän perheen koirat on niin lahjottavissa, että tällänen pienikin poikkeus pisti hämmentämään.

Ruuppana seikkaili tiensä avoimen luokan narttuihin ja tyllerö esiintyi jälleen varsin mallikkaasti, arvostelukin oli todella hyvä, mutta käteen annettiin sininen EH:n merkiksi. Pääasia kuitenkin että mammalla oli hauskaa, eihän sitä koskaan tiedä mitä tulee, etenkään Röhvän kanssa. Tai siltä ainakin tuntuu. Kippurasta hännästä sakotettiin ja muihin sijoittujiin verraten pitkä ylälinja mainittiin sitten luokkasijojen kohdilla. Arvostelu on alhaalla ja se on saksaksi, ja koska koko näyttelystä on niin kauan ettei tämmöinen pieni dementikko muista mikä se luokkasija oli, niin pitänee tarkistaa. KoiraNet ei vielä kertonut. Kolmas tai neljäs se taisi olla.

ROP-kehään pääsin auttamaan Kirsiä ja hihnan päähän sain Terri-Eristä tutun Hugon, ja meno oli nyt niin erilaista kuin viimeksi! Pojan kanssa oltiin tehty huiman hyvää työtä ♥ Äijä liikkui oikein mukavasti, häntäkin heilui kuin vapaana seistiin. Melkoinen muutos verrattuna Terri-Eriin! Hugo-poika on huippu ♥ Kiitos Kirsi että luotit pojan mun käsiin! Esitin Hugon myös kasvattajaluokassa, joka oli ROP ja herra oli hyppysissä myös isossa kehässä. Siellä iski vähän väsymys, mutta onhan junnupoika vielä pieni. ♥ Lisäksi Kirsin Alice oli RYP3!!
Montako sydäntä saan tungettua yhteen kappaleeseen? :D

Paluumatka meni vielä näpsäkästi seikkaillessa Jullen ja Kassun kanssa. Ei saatu ristikkoperunoita ABC:llä, mutta mässyt oli hyviä. Tie nyt oli ihan karseen pimeä, onneksi ei nähty hirviä tai muita paikalle kuulumattomia hässäköitä. Tarpeeks epämääräsyyttä toi se projekti "Jullelle turvavyö kiinni" ;)
Heilurihännän-kasvattajaryhmä isossa kehässä.
Kaikki maisemat repsikanpaikalta tallensi Katriina
Seinäjoki sitten vasta olikin mielenkiintoinen matka.. Haettiin aamulla Kasper mukaan ja taidettiin hilppasen myöhästyä oikeasta lähtöajasta. Fikseerattiin kunnolla navigaattorin kanssa ja oltiin omasta mielestämme 100% varmoja, ettei missää nimessä suunnata Peräseinäjoelle. No, katsokaas maisemia. Ei tollasia saa suoralta motarilta! Eli paineltiin siellä pitkin metsiä hirviporukan ja muiden metsäneläinten kanssa. Kun ensimmäisen kerran nähtiin kyltti: "Peräseinäjoki 46" niin tuli vähän rumempi sana yhtäaikaa sanottua. Hupsankeikkaa. Ja eihän mulla ollut näyttelyvaatteitakaan mukana. Kangasalla oltiin tajutti kenkien puute, mutta päätettiin että lainaan Kassulta kenkiä, eihän se olisi edes eka kerta. No, ei sitten ollut koko vaatteita. Ja kuinka lukiolainen varustautuu pitkään ajomatkaan? Abiverkkareilla, topilla ja röntöllä neuletakilla +  villasukilla ja käpäsillä tennareilla.
Ihan vaan että muut oppisivat mun mokasta: ei näin. Kärsitään vaikka se ajomatka siisteissä farkuissa. Ei enää ikinä lökäreitä.
Kasper
Roosa Röhväke.
Kuvat © Katriina Mäenpää
Vaatekriisi selvisi kiitos Katriina, jolta lainasin jakun ja housut, toppi ja sukkahousut sentään oli omasta takaa. Kiitos vielä huimasti Kassu, mitä tekisin ilman sua! ♥
Tuloksena molemmille koiruuksille todenmukaisilla arvosteluilla EH. Kasper voitti ainoana luokkansa ja Roosa oli avoimen luokan 2. Molemmat otukset käyttäytyivät hienosti, ei ollut Kasperin kanssa tietoakaan erkkarin vänkäämisestä. Roosalla nyt oli taas perinteiseen tapaansa kovin hauskaa. Niinkin hauskaa että rouva erehtyi leikkimään Alessan Pocon kanssa kehän ulkopuolella!
Eikä mun hyvä muisti muuten loppunut näyttelypaikalta lähtöön. Mähän unohdin mun kengät vielä folkkikehän laidalle. Niinpä auto lähemmäs parkkiin ja hakemaan valkoinen muovipussi. Mutta kyllä me pois päästiin taas ABC:n kautta.
Kiitos Kassu matkaseurasta ja tietysti kaikesta muustakin.. :D

KABOOM-karva Kasper.
Jyväskylään taas onnistuin ajamaan ilman suurempia ongelmia. Melkoinen yllätys! Perille tullessa Kassu oli (luojan kiitos) auttamassa saamaan Roosan ja rotukehään suunnanneen Kasperin sisään. Lisäksi apuun saapuivat Suvi ja Juliana, kiitos tuhannesti! Parkkipaikan maksu oli yksi mission ihmetys. Mittarille oli jonoa kuin pipoa, mutta poloinen oli rajatus parkkialueen ulkopuolella, joten maksamatta jätin. Ja valmistauduin lätkään + valituksen valmisteluun.

Lisäksi Jyväskylässä oli kehät paremmin kuin hyvin! Riitti olla paikalla kympin aikaan ja päästiin vielä hiljaisempaan halliin aivan JH-kehien viereen! Aivan mahtavaa. Pääsi siis folkkiporukan lisäksi näkemään kunnolla taas junnuja ja höpöttämään etenkin Sadun kanssa. Henkilö jota tulee nähtyä aivan liian harvoin!

Kaskas käyttäytyi taas vallan kauniisti kehässä, tuloksena EH, tuomarina Tanya Alhman-Stockmari. Turkki kun ei totellut lainkaan niin hyvin, kuin taitava ja vähän väsähtänyt poika. Nyt pikkumieheltä siis lähtenee turkki ja katsellaan mihin sitten päästäisiin testailemaan :)

Röhvällä ja Kassulla junnuilu päättyi 12 (?) parhaan joukkoon, mutta tytöt tekivät oikein hienon suorituksen, mahtavat ♥ Puupalla oli ainakin hauskaa, kun pääsi taas kauneilemaan. Itse taas turhaa stressailin, mutta kyllä me Sadun kanssa jo keksittiin poskeen laitettavat mikit ja junnujen korviin iskettävät korvanapit. Ongelmia ilmensi leipää syödessä, juusto varmaan takertuisi mikkiin :D

Takasinpäin suunnattiin Aino kyydissä ja poikettiin tekemässä pieni korkkiruuvikierros jossain kivimyynnin lähettyvillä Orituvan lähellä. Puhelinnavi vähän sekoili, koko matkan viritelmä oli muutenkin kiintosa. Auta armias kun joku soitti mulle ja aloin sitten väsään jotain autolaturia ja adapteria Jyväskylän motarilla. Huuuups. Mutta kiitos taas junnuille kantoavusta ja Ainolle paluumatkaseurasta!

Niin ja mähän sain pysäköintivaroituksen. Ei tarvinnu alkaa valitteleen ;)
Onnittelen suuresti jos jaksoit kahlata postauksen lävitte! Ei näistä onneks usein tule tälläsiä pommeja.. :D

2 kommenttia:

  1. Jes, mä en siis oo ainoa joka on taidokas tossa näyttelymatkoilla eksymisessä! Ei taida olla vielä yhtään näyttelyreissua, jonka aikana mä en ois eksyny reitiltä ees pikkasen :D

    Hei mullekkin tollanen korvanappiyhteys Emmaan JH-kehien aikana, kiitos :D!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et todellakaan ole ainoa eksyjä :D
      onneksi äiti tulee messariin mukaan, en taida aivan eksyä. Ja taitais noi tienviitatkin viedä kotio.

      Pitää tehdä patentti korvanappeihin! :D

      Poista