Nää hetket kuvissa ainaki tulee muistuu.

Heti ensiksi taas paljon paljastava kuva ryhmäkehästä, viksu veto!
© Sanna E

Lauantai aamuna oli jälleen nokka kohti näyttelyitä. Tälläkertaa autolla päästeltiin Helsinkiin, ihan oikein Messukeskukseen, jossa Telma pääsi viimeistä kertaa mittelöimään pennuissa. Kyseessähän oli lemmikkimessujen yhteydessä järjestettävä Best-In Puppy Show. Ja paikkahan oli parasta treeniä joulukuun voittajanäyttelyitä ajatelle, vaikka silloin hulina tuleekin olemaan vallan eri luokkaa (:

ROP-pentu
© Sini O

Rotukehässä tuomarina oli Saija Juutilainen, jonka nimi on tälläkin sivustolla vilahtanut mm. Kuopion Junior Handler kehän yhteydessä. Norfolkkeja oli ilmoitettuna kaksi, toinen oli noin Telman ikäinen bläkkäriuros, joka nappasi itselleen KPn. Oman vuoron tullessa taas pieni jännitys päällä, kun Telman kanssa ei oikein osaa sanoa kuinka se esiintyminen tänään sujuu. Pikkuplikka liikkui kuitenkin hienolla asenteella ja seisoikin edukseen. Pöytäkäytöksessäkään ei pikkuneidillä ollut moitittavaa, antoi räplätä ja katsoa suuhun ilman rimpuiluita. Minä se ongelma enemmänkin olin, kun en osannut päättää miten sitä hihnaa nyt kannattaisi pitää, vai pitääkkö ollenkaan. Päästin pannan löysäksi, hihna niskan taa ja leuasta kiinni. Hyvä oli, ja tällä mennään jatkossakin!

Telman arvostelu:
"8kk. Hyvin kaunis narttupentu. Erino. linjat, runko ja kulmaukset. Tiiviit käpälät. Narttumainen pää, vielä hieman pyöreä kallo. Hienot korvat. Oikea purenta. Hyvä ylälinja. Häntä voisi olla suorempi. Erino. liikemalli. Oikea, lupaava karvapeite. Hieno luonne."
PEN7-9kk sij.1 KP PNP1 ROP-pentu

Telma oli mahtava! Juutilainen kehui vielä pöydällä erityisesti Telman etukulmauksia ja leperteli pikkuneidille muutenkin kiitettävästi. Siksi Tepanderilla olikin niin kivaa että toinen korva vähän "lenteli", mutta eipä tuo tuntunut haittaavan, kun hyvin ne kuitenkin asettuivat takaisin. ROP-kehän liike hoidetiin taas Tepan "olen hienoin pikkutyttö!"-asenteella, ja punainen ruusuke sieltä tuli ROP-pennun merkiksi. Huikeeta ♥ Poseerauksessa Teepasta olisi ollut paljon hauskempaa mennä moikkaan sitä vastapäätä seisovaa poikaa, mutta aikas edustavan potretin meidän neidistä näköjään sai, mitä nyt panta näyttää tökköseltä ja etutassujen karvat hörsöttää. Mutta mitäs siitä, arvostelu oli mahtava, Tepan fiilis oli mahtava, joten ei muuta kun venailemaan junnuja ja ryhmäkehiä. Hyvin se aika menikin, esimerkiksi syödessä hirmuisen hyvää suklaa-vadelmakakkua! Kannattaa maksaa messuhinta siitä, jos jotain tarvitsee vaikkapa messarissa juhlia (;

Marlon kanssa JH-kehässä
© Sanna E

Ekasta kerrasta innostuneena ja Sannin houkuttelemana kisasin junnuissa silkkiterrieriuros Marlolla, Croyance Sponsor By Curiosity. Suurensuuri kiitos Sanni että toit herran paikalle ja tietysti Terhillekkin kiitokset facebookin ja Sannin kautta tulleesta kannustuksesta ja Sannin ja Marlon majotuksesta (: ! Herra oli aivan mahtava tuttavuus ja tapauksen kanssa oli ilo kisata. Silti tunnen olevani niin solmussa silloin, kun kehässä on mun ja koiran lisäksi harja. Silloin kun harjailun tarvetta ei ollut, harjailin, ja silloin kun olisi ehkä jotain pitänyt tehdä, niin oli mukamas hirveä kiire etiäppäin, eikä sitä sitten ehtinyt. Niin että hengitä hyvä ihminen.

Mutta itse kehään. Tuomarina toimi Maija Mäkinen, ja junnuja vanhemmissa 20. Porukka kävi ensiseisotusten jälkeen yksilöarvosteluissa ja voi tyhmä mun mokia taas. Jos mulla on ongelma harjan kanssa, niin on myös alahampaiden ja tiukkojen huulten kanssa. Tai mulle huulet on tiukat, vaikkeivat ne periaatteessa edes ole tiukat, noilla omilla koirilla kun sen huulen voi venyttää ties mihin uusiin ulottuvuuksiin. Nakkisormetkin puskivat tielle, eli yhteenvetona, hampaiden näyttö ei aivan onnistunut. Oli kuitenkin hienoa saada tuomarilta palaute saman tien. "Nyt en kyllä näe mitään muuta kun sun sormet." Liikkeet menivät kuitenkin ihan kivasti, karvat olisin voinut harjata ojennukseen paremmin ennen liikettä ja ehkä hyödyntää mattoja enemmän, mutta oon ihan tyytyväinen (:

© Riitta K

Mutta viimeisiä yksilöarvosteluja viedessä alkoi mun kriisi. Meinaan kokoomakehää alettiin kuuluttaa, eikä siinä kauaa nokka tuhissut kun oli jo kolmosryhmän vuoro. Mun päässä surras päätökset kehän keskeyttämisestä ja siitä, että joku muu esittää Telman ja sit sinkasen sinne. Tessa lähti onneksi Tepanderin kanssa kokoomakehälle, ja lupasi jäädä porukan hännille, että ehtisin vielä kokoomakehänkin pöytäarvosteluun. Ryhmän tuomaroi Veli-Pekka Kumpumäki, jolla ei tainnut olla lainkaan pärriereitä tuomaroitavana. No, junnukehällä jatkopaikkaa ei ymmärrettävästi irronnut, koska keskittymiseni oli enemmänkin siellä kokoomakehässä, ja kerrankin olin onnellinen siitä, että heti lennettiin pihalle. Marlo oli kuitenkin huippu tuttavuus, harmi ettei yhteistä kisaa ehdi järkkääntyä, olisi meinaan ollut mahtava päästä silkkeilemään ukkelin kanssa uudelleen ♥

Tepanderin liikettä rotukehästä♥
© Nea F

Sinkaisin siis vauhdilla kokoomaan ja ehdin menemään Tepanderin kanssa koko jutun. Osasyyni ehtimiseen oli varmasi Kumpumäen "ilmestymättömyys" kun häntä jo soiteltiinkin ilmestymään paikalle. Teps kaikesta handlerihässäkästä hämääntyneenä kuitenkin esiintyi pöydällä mallikkaasti ja liikkui sitäkin paremmin. Sitten vaan odottelemaan esiinmarssia ryhmäkehään norwichin jalanjäljissä..
Ja mitä hullua siellä ryhmässä tapahtuikaan ♥ Kun Vellu otti koiria jatkoon, hän osoitti meitä! Pikkiriikkistä Tepanderia ja varmaan vieläkin sinkaisusta hengästynyttä esittäjän mokomaa. Telmakin näytti kovin tyytyväiseltä kun kehuja hihkuen lähdettiin seitsemän parhaan joukkoon yli 20 koiraa sisältävästä terrieriryhmästä. Kuinka ylpeä mä tosta pirpanasta voinkaan olla! Äitikin hymyili kehänlaidalla kuin Hangon keksi ja peukutti pikkasen jännittyneen näköisenä :D Seitsemän parasta vielä liikutettiin edestakaisin, kunnes joukko karsittiin neljään. Tässä vaiheessa meidän matka päättyi, mutta huomasi jo reissurasituksen painavan kakaraa. Ja onhan se huimaa, että oma piäni folkkimus pääsee noinkin pitkälle! Tästä on hyvä jatkaa kohti virallisia koitoksia ja depyyttiä messarissa! Huih!

Kiitoksia kaikille taas mukavasta näyttely- ja messupäivästä! Viikonloppuna tuleekin taas nähtyä koiraporukkaa, kun on ohjelmassa Jyväskylän KV-näyttelyt. Iineskin pääsee pitkästä aikaa tohkeilemaan kehään ja itellä on ohjelmassa sen lisäksi kahdet junnut. Ai jänskättääkö? Kyllä!