Jokasortin säätiloja

Rönttäle-Roosa kehässä
© Katriina Mäenpää

Viime viikon vietin suurimmaksi osaksi "oman kodin" kenneltyttönä, äidin ja Petrin lähtiessä Italiaan. Sunnuntaina, joka oli ns. viimeinen vahtivuoro, starttasin sitten mauton ja lähdettiin suuntaamaan Roosan kanssa kohti Hakametsän jäähallin parkkipaikkaa skottien järjestämään vappu match showhun. Alunperin tarkoituksena oli vain saada Saanalle tilaisuus harjoitella Roosan kanssa Tampere KV:ta varten, mutta ajauduttiinkin sitten taas kehään. Kyseinen vappumätsäri oli ohjelmistossa nyt toistamiseen, viime kerralla sieltä läjähti käteen pienten aikuisten sinisten voitto. BIS-kehässä jäimme häntäpäähän, mutta palkinnot sieltäkin silti tuli :) Eikä nytkään mennyt pöllömmin.

Liikettä parikehässä
© Jonna Hautakangas

Parikehässä meitä vastassa oli shetlanninlammaskoira. Roosa esiintyi koko kehän varsin mallikkaasti, pöydällä vähän vilkuiltiin, mutta se nyt oli aikalailla arvattavissa, kun kehäjuttuja ei olla treenailtu aikoihin. Liikkeet menivät kivasti, en edes pyytänyt Roosaa lähtemään edelle. Välillä tuli paljonkin tota katsekontaktijuttua, mutta ei se hirmuisen paha juttu ole. Pääasia että koiralla heilui häntä niin vietävästi, kunnes taas tuli tylsää ja lösähdettiin. Parikehästä käteen tuli punainen nauha, ja siitä seurasi punaisten kehän odottelu. Kyseisestä kehästä ei sitten suurempia odotuksia ollutkaan :D

Lösähtänyt Rönttäle
© Jonna Hautakangas

Punaisten kehässä puhti alkoi hiipua jo sen verran nopeaan tahtiin, että testiin otettiin suunnitelma B. Seisotin folkkieläimen siis kuin cairnin konsanaan, ja pitäähän sitä olla ylpeä, ettei koira näytä kovin angstaavalta oravalta. Jos päätä olisi pitänyt namin sijasta hihnalla, niin voi sitä mulkoilun määrää. Aattelin että homma näyttäisi ihan pöntöltä, mutta loppujenlopuksi, ei tuo niin paha ole. Laiskoina päivinä noin voisi siis toimia ihan rotukehissäkin.

"Ison" kehän liikkeet menivät mukavasti, mutta juurikin se ainainen seisoskelu latisti ainakin koiran tunnelmaa. Ja olihan se raekuurossa seisominen muutenkin vähän tympivää. Tuomari, jonka nimeä en muista, otti meidät kuitenkin jatkoon sanoin: "Mulla on tässä nyt kaksi varmaa jatkoonpääsijää" Ensin matkaan tarttui Milla ja Papu mitteli, sitten me. Olin jo aivan tohkeissani, mutta vielä kun neljän kärki koostui kahdesta muustakin tutusta niin fiilikset vaan nousi. Loppujenlopuksi sijoituksemme oli PUN2 Papun viedessä punaiset! Hieno Röhväle.

Loppukevennyksenä vielä pari kuvaa meidän kehäelämästä silloin, kun me ei ainakaan seistä.

© Katriina Mäenpää