Viime maanantaina matkattiin taas Roosan kanssa nuorten valkkuun ja herranjesta tyttö teki hienot treenit! Koutsina oli Mari Mattila, ja treeneissä kolmosten kisarata, Minna Räsänen käsialaa. Okserin 14 tilalla oli vain normaali hyppy. Koko radan oli tavoitteena pysyä koiran edellä, eli takaaleikkauksia ei juuri nähty. Roosalle tämä toimi oikein hyvin ja kun oma liike pysyi jatkuvasti yllä, tuli koirallekkin mahtava meno. Niinpä tänään taas haettiin koiraa hyvin putkista. Roosalla oli muutenkin hyvä meno päällä, veto esteille oli kova ja piti vähän pidätellä. Ja ne An kontaktit! Huhuu, en enää ollenkaan epäile alanko pitään Roosalla pysähdystä vai juoksenneltaisko, kyllä se pysähtyy :D Viimeksikin tuli ripeitä ja nopeita kontakteille hakuja. Kunhan saadaan homma varmaksi niin voi alkaa lyhentelemään sitä aikaa kontaktilla ja ottamaan etäisyyttä.
Roosakin sai siskonsa Tinkan tapaan asemaailmaan sopivan lempinimen. Tinkahan nimettiin huimien luonnetestipisteiden (194p.) Taskuaseeksi ja Roosa sai Marilta nimekseen Ohjus :) Nimittäin suoritimme radan viimeisinä kokonaisuudessaan ja Mari tokaisi "Hyvä, meillähän on vielä sopivasti aikaa ottaa pikkuinen ohjus radalle" Tai ainakin kutakuinkin noin :D
Wilmakin pääsi tiistaina takaisin treenien makuun nyt juoksujen jälkeen. Säähän oli mitä parhain neidin ensimmäisiin ulkoreeneihin. Vettä satoi tasaisen varmasti, mutta onneksi maahan ei ollut muodostunut suurempia lätäköitä. Anna oli pitämässä treenejä ja tiedossa meikäläiselle ongelmallisia ohjausjuttuja, Wimpula tuskin näki hommissa mitään hankalaa. Oma rintamasuuntani pelleili taas oikein urakalla, mikä hankaloitti noita esteiden ohittamisia. Lisäksi en taaskaan ollut tarpeeksi napakka välistävedossa. Mutta hienointa oli se, että rata suoritettiin loppuun puhtaasti, eikä säätila tai ulkona oleminen vaikuttanut mitenkään Wilpertin menoon (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti