Ei mikään tavallinen mätsäri

Meillä ei ihan homma luistanu
© Sanna

Joo ei ollu perinteinen mätsäri oikein miltään osin toi sunnuntaina järjestelty tempaus, johon päätettiin kuitenkin Telman kanssa osallistua ihan treenin kannalta. Mätsärissä luokatkin olivat kummat. nimittäin esittäjän iän mukaan oli porukka jaettu osiin. Luokkia nyt en tarkalleen muista, itse kuitenkin rehellisesti marssin tuohon 17+ ikäluokkaan, vaikka tällä naamalla olisin nuoremmastakin takuulla mennyt. Vuosi sinne tänne, eikös vain?

© Sanna

Tulppa käyttäytyi kuitenkin parikehässä ihan kivasti. Aika paljon sain hääräillä karvalelun kanssa kun asvaltilla pyöri niin paljon kaikkea kivaa ja pientä. Lehdet karvapallot ja koirapari kiinnosti kakaraa aika vietävästi. Ja ehkä itselläni ei ollut panostus kehään lähelläkään sitä perinteistä, eli saattaahan tuo löysäily johtua osittain myös hihnan toisesta päästä. Pöydällä Tempan mielestä takamus painoi turhankin paljon ja aika paljon tuli istumista. Silti asettelu ja kaikki muu meni nappiin! Hihnaan iskettiin sininen nauha ja jäätiin sitten odottelemaan nauhakehiä. Ja siinähän kesti...

... Ja kesti. Loppujenlopuksi päästiin kuitenkin kehään ja oli siinäkin sähellystä kun toiselle tuomarille siirretyt aikuiset koirat olivat tietysti samaan aikaan pentujen kanssa kehässä ja sitten vielä vaadittiin numerojärjestystä. No, sittenhän nä aikuiset laitettiin hetkeksi pihalle ja tämä "oikea" tuomari katseli pennelit vielä uudestaan läpi. Pikkuhiljaa porukkaa karsiutui ja yllätykseni "Teen tätä ja tota ja sitä, mutta en seiso"-Telma oli viiden parhaan pennun joukossa! Viiden aikuisen valinnassa taas kesti ja kesti, mutta lopulta kymmenen parasta 17 ja yli ikäisten esittämää koiraa saatiin kehään. Näistä sijoitettiin kolme, ja meidän tie päättyi siihen, kuten oletinkin tapahtuvan. Telma ei tuntunut olevan kärryillä kehässä oikein koko päivänä paitsi ehkä liikkeissä sekä pöytäillessä sitä istuskelua lukuunottamatta.

Mutta mitä olisi mätsäri ilman seuraa? Päivä tuli kulutettua Sannan, ja tämän valloittavan toyvillakoira Lotan kanssa. Telms sai sählätä pikkukaverin kanssa minkä kerkesi, kun itse kauhistelin kuika suurelta Tem näytti :D Harvemmin sitä näkee itseään pienenpien kanssa, mutta kyllä niitäkin näköjään löytyy! Onhan Tem aika mötikkä luustonsa ja pikkuhiljaa kehittyvän runkonsa kanssa. Kyllä ne norfolkit on pieniäsuuria koiria ♥
Ja alla myös "pienisuuri" wnb villakoirahandler jonka takki pullottaa oikein mukavasti ja hiukset lentää! Olkoon toi sitten vaikka loppukevennyksenä tän kaiken mätsärivalituksen piristykseksi.

Lotan testailua
© Sanna